Lehtikuva/ JONATHAN NACKSTRAND

Euroopan äärilaidalla 3/3

Eri puolilla Eurooppa kysytään, miten vastata muukalaisvastaisen äärioikeiston haasteeseen. Onko oikea tie eristää puolueet, nostaa ne hallitusvaltaan vai saattaa vihanlietsojat vastuuseen puheistaan?

Eri Euroopan maissa on kokeiltu vaihtelevia taktiikan lajeja.

Ehkäpä jyrkintä linjaa on vedetty Ruotsissa, jossa muut puolueet kohtelevat viime syksyn vaaleissa valtiopäiville noussutta maahanmuutto- ja islaminvastaisia Ruotsidemokraatteja kuin spitaalisia. Kaikesta kosketuksesta heidän kanssaan kieltäydytään.

Silti Ruotsissa ei ole jääty vain eristämiseen. Muut puolueet myös aktiivisesti haastavat äärioikeiston argumentit, joiden mukaan lopettamalla maahanmuutto voitaisiin paikata kaikki hyvinvointiyhteiskunnan vuotokohdat.

Politiikan valtavirran puolueissa on omaksuttu äärioikeiston puhetapaa.

Ranskassa puolestaan Kansallisella rintamalla ei vaalitavasta johtuen ole ollut edes kansanedustajia maan parlamentissa. Yhden edustajan vaalipiirijärjestelmän perusteena on ollut juuri estää äärioikeistoa saamasta jalansijaa politiikassa. Puolueen temmellyskentäksi on jäänytkin lähinnä EU-parlamentti.

Myös Belgiassa muut puolueet ovat jättäneet ranskankielisen Kansallisen rintaman ja flaaminkielisen Vlaams Belangin kaiken yhteistyön ulkopuolelle.

ILMOITUS

Toista ääripäätä edustavat Sveitsi, Italia ja Itävalta, joissa kaikissa oikeistopopulistiset puolueet ovat kokeilleet hallitusvaltaa. Myös Hollannissa oikeistopopulisti Pim Fortuynin puolue oli lyhyen aikaa hallituksessa, joka tosin hajosi vain parissa kuukaudessa sisäisiin erimielisyyksiin.

Berlusconi puhuu äärioikeiston kieltä

Italiassa Umberto Bossin johtama Pohjoisen liitto, Lega Nord on ollut pääministeri Silvio Berlusconin vankimpia tukijoita vielä senkin jälkeen, kun toinen keskeinen pönkkäpylväs, entinen uusfasisti Gianfranco Fini tukijoineen kyllästyi Berlusconiin.

Silti Berlusconin oma kielenkäyttö on ollut vähintään yhtä törkeää kuin muukalaisvastaisella äärioikeistolla. Italiassa hiljattain pidettyjen paikallisvaalien alla Berlusconi julisti, että hänen kotikaupunkinsa Milano muuttuu muslimien, mustalaisleirien ja muukalaisten piirittämäksi, jos keskustavasemmiston ehdokas valitaan pormestariksi.

Vaikka Berlusconi onkin eurooppalaisen politiikan kummajainen, on hän osoitus siitä, miten myös politiikan valtavirrassa kulkevat puolueet ovat omaksuneet äärioikeiston puhetavan.

Sama ilmiö on nähty Ranskassa, jossa presidentti Nicolas Sarkozy vannoi puhdistavansa maahanmuuttajien asuttamat lähiöt painepesurilla roskaväestä. Myös Saksan ja Iso-Britannian oikeistojohtajat Angela Merkel ja David Cameron ovat julistaneet, että ”monikulttuurinen yhteiskunta on epäonnistunut”.

Tanska äärioikeiston pihdeissä

Ehkä menestynein strategia on kuitenkin ollut Tanskan Kansanpuolueella, joka on tukenut maan oikeistoliberaalia hallitusta oppositiosta käsin jo kymmenen vuotta.

Vastalahjaksi se on saanut läpi tukun tavoitteitaan, joihin kuuluu muun muassa Euroopan kireimpiin kuuluva maahanmuuttopolitiikka.

Samalla sen ei ole tarvinnut kantaa vastuuta hallituksen muista päätöksistä. Näin poliittinen kakku on voitu sekä syödä että säästää.

Aiheesta enemmän perjantaina 17.6.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.