Vaalien alla eläkeläiset nostivat keskusteluun eläkekorotusten laskutavan muutoksen. Nyt laskutavan muutoksesta kannattaa olla hiljaa, sillä nykyinen indeksi tuo paremmat korotukset työeläkkeisiin kuin ns. puoliväli-indeksi.
Tällä hetkellä korotukset lasketaan niin, että niihin vaikuttaa yhden viidesosan painolla ansiotasoindeksin nousu ja neljän viidesosan painolla kuluttajahintaindeksin nousu. Tätä indeksiä on kutsuttu taitetuksi indeksiksi.
Aikaisemmin ansiotasoindeksin ja hintaindeksin muutos vaikutti korotuksiin yhtä suurella painolla. Monet eläkeläiset ja heidän järjestönsä vaativat palaamista tähän aikaisempaan laskutapaan, jota nimitetään puoliväli-indeksiksi, sillä yleensä palkat ovat nousseet nopeammin kuin kuluttajahinnat.
Hintojen nousu tuo lisäkorotuksia
Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta epäilee laitoksen Tieto & trendit -lehdessä, että keskustelu taitetusta indeksistä voi laantua hetkeksi, sillä se on tuomassa eläkeläisille paremmat korotukset kuin vanha indeksi.
Lehtinen arvioi, että tämän hetken hinta- ja palkkaennusteiden mukaan taitettu indeksi nousee ensi vuoden alussa 3,5 prosenttia, kun palkkojen vuosimuutos on samaan aikaan noin 2,5 prosenttia.
Lehtisen mielestä tällä hetkellä Euroopassa on meneillään talouden vaihe, jossa palkkojen nousu voi jäädä useana vuonna hitaammaksi kuin yleinen hintakehitys eli palkkojen reaalinen ostovoima laskee. Tällöin taitettu indeksi nousee nopeammin kuin palkat ja on siis eläkeläisille edullinen.
Lehtinen toteaa, että tämän hetkinen vajaan 3,5 prosentin inflaatio ei ole vielä tämän vuoden huippuluku. Heinäkuun helteillä inflaatio saattaa rikkoa neljän prosentin rajan.
Työeläkkeiden korotuksia varten mittaukset tehdään aina vuoden kolmannen neljänneksen eli heinä-syyskuun indeksimuutoksista verrattuna edellisen syksyn indeksilukuihin. Tällöin tuo neljänkin prosentin inflaatio olisi mukana korottamassa eläkkeitä.
Korotukset astuvat voimaan seuraavan vuoden alusta.
Jos korotusten laskussa käyttää kuluvan vuoden tammi-maaliskuun tietoja, taitettu indeksi antaa kolmen prosentin korotuksen ja puoliväli-indeksi 2,7 prosentin korotuksen. Kuluttajahinnat nousivat tammi-maaliskuussa edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 prosenttia, mutta ansiotasoindeksi vain 2,1 prosenttia.