Maila ja Teuvo Pirinen kiersivät opiskelijoiden keräämät lähiruuan, luomuruuan ja lähiruuan mallikorit ja tenttasivat nuoria ruoka-asioita.
– Enemmän käytämme reilun kaupan tuotteita. Luomu taas on liian kallista, kertoo Maila Pirinen. Lähiruuan merkitys on hänen mukaansa iso.
Tulevilla kokeilla oli monenlaisia näkemyksiä ostoskoriensa sisällöstä. Luomukorin keräämisen tehtäväkseen saanut Viljami Ahola sanoi, että hän ei arvosta luomuruuan periaatetta.
Näkemystään hän perusteli maailman nälänhädällä.
– Luomutuotanto vie liiaksi viljelytilaa. On satsattava tehomaatalouteen, ei hifistelyyn, jota luomu on, hän sanoi.
Vastakkaisiakin näkemyksiä löytyi. Yhteinen näkemys yo-pohjaisen kokkilinjan ensimmäisen luokan opiskelijoilla oli kuitenkin se, että opiskelijan budjetilla on aika vaikea suosia luomuruokaa, vaikka haluaisikin.
Tietoisuuden lisäämistä
Kolmetuntisessa ruokakauppatempauksessa oli mukana myös koti- ja laitostalousalan opettaja Katriina Isolauri Vammalan ammattikoulusta.
– Tietoisuuden lisäämistä tässä tavoitellaan, hän toteaa tempauksen tarkoituksesta.
Ruokakulttuuri on muuttunut 30-40 vuodessa totaalisesti. Viljan, perunan ja juuresten osuus on vähentynyt hyvin paljon. Samaan aikaan kansansairaudet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi diabetes, joka on selkeä elintasosairaus, on lisääntynyt.
– Ilman muuta nykyisellä elintavallamme täytyy olla vaikutusta tähän, Isolauri pohtii.
Hän muistuttaa, että lihavia on aina vaan enemmän, vaikka kasvisten määrä on lisääntynyt. Onkin ilmeistä, että määrällisesti syödään enemmän, samalla kun normaalia arkiliikuntaa on vähemmän. Ja monet syövät pyhäruokaa myös arkena.
– Voisimme syödä vähän vaatimattomammin, kuuluu Isolaurin ratkaisuehdotus.
– Sitä paitsi kansantalous ei kestä, jos syömme vain pihvilihaa, hän jatkaa.
Jos ruuantuotannossa siirrytään laajamittaisesti luomuun, silloin meidän täytyy Isolaurin mukaan olla valmiita muuttamaan radikaalisti ruokapolitiikkaa.
– Täytyy palata perunaan, viljaan ja juureksiin. Silloin ei voida kuluttaa 70 kiloa lihaa vuodessa, ei ainakaan maailmanlaajuisesti.
Ruokavalinnoilla on merkitystä
– Yksittäisen ihmisen valinnoilla on merkitystä, erityisesti ruokavalinnoilla, koska lähes kolmannes ekologisesta jalanjäljestä tulee ruuasta, sanoo tempauksen ideoija, taiteen maisteriopiskelija Outileena Uotila, joka halusi tehdä opintoihin liittyvän visualisointityön ajankohtaisesta ruoka-aiheesta.
– Ajattelin, että kokkiopiskelijat sopivat tempaukseen hyvin, koska yhä enemmän syödään ravintoloissa, sanoo Uotila.
Tulevien ravintola- ja laitoskokkien on hyvä tietää ruuan ilmastovaikutuksista ja vaikkapa siitä, minkälaisia reittejä pitkin raaka-aineet maailmalla kulkevat, vaikka raaka-ainevalinnat tehtäisiinkin muualla.
– Toisaalta esimerkiksi ruokalistan suunnittelu on tärkeä, ei vain ravitsemuksellisten seikkojen vuoksi vaan myös ekologisen jalanjäljen vuoksi, Isolauri muistuttaa.