Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi äskettäin Attendo MedOnelle huomautuksen nokialaisen Vastamaja-hoivakodin hoitajamäärästä. Selvityksen mukaan hoivakodissa ei ole tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa.
Ylitarkastaja Riitta Heinonen luonnehtii huomautuksen merkitystä vakavaksi: kyse on lain eli tässä tapauksessa perusoikeuksien rikkomisesta.
Aluehallintovirasto on määrittänyt Vastamajan hoivakodin hoitohenkilöstömitoitukseksi 0,6 asukasta kohden muun muassa siksi, että osa asiakkaista on muistisairaita ja muita paljon hoivaa tarvitsevia. MedOnen tulee viraston mukaan lisätä yksi hoitaja kutakin kymmentä asukasta kohden.
Yksityisten hoivapalveluiden kanssa on ongelmia tuon tuosta. Maaliskuussa lopulla tuli julkisuuteen tamperelaisvanhuksen saama huono hoito, josta vastuussa oli Mediverkko. Viiden kuukauden aikana vanhuksen kotona oli käynyt peräti 36 hoitajaa.
Pirkanmaalta uudestaan eduskuntaan pyrkivä Ulla-Leena Alppi on vaalityössään törmännyt useasti vanhustenhoidon ongelmiin. Hän onkin vaatinut kuuluvasti henkilöstömitoituksen saamista eduskunnassa valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin.
– Millään pienillä yksittäisillä toimilla vanhusten hoitoa ei saada kuntoon. Tarvitaan vanhuspalvelulaki, johon pitää saada selkeät säädökset muun muassa henkilöstömitoituksesta, hän sanoo.
Vanhuspalvelulain luonnos valmistui juuri vähän ennen kuin eduskunta jäi vaalilomalle. Luonnoksesta hoitajamitoitus puuttuu, minkä vuoksi muun muassa lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on arvostellut lakiluonnosta.
Oleellisin puuttuu ilman mitoitusta
Nykyisellään vanhusten laitoshoidossa on käytössä henkilöstömääriä koskevat suositukset. Kotihoidossa suosituksia ei ole.
– Jos hoitajamitoitus puuttuu, silloin puuttuu kaikkien oleellisin asia, sanoo Alppi.
Pelkillä laatusuosituksilla ei hänen mukaansa pärjätä, vaan tarvitaan selkeät säädökset henkilöstömitoituksesta.
– Ja tarvitaan myös sanktioita, jos mitoituksia ei noudateta.
Alppi muistuttaa vielä kolmannesta edellytyksestä: hoitajamitoituksen toteuttamiseen tarvitaan riittävästi rahaa.
– Jotta ei taas kerran tehtäisi sellaista lakia, joka aiheuttaa vain syyllisyydentunteita hoitajille, koska he eivät ehdi tehdä töitään kunnolla eivätkä asiakkaat saa ihmisarvoista palvelua.
Hoitajien suuri vaihtuvuus on Alpin mukaan vanhukselle suuri turvattomuuden lähde. Hän uskoo, että julkisen sektorin tuottamissa palveluissa valvonnan järjestäminen ja sitä kautta vaihtuvuuden minimoiminen on helpompi järjestää kuin yksityisten tuottamissa palveluissa.
Kunta vastaa lainmukaisuudesta
Nokian Vastamaja-hoivakodissa voi lupapäätöksen mukaan olla 27 asukasta. Se tarkoittaa 0,6 mitoituksella, että hoitotyössä on oltava 16 hoitajaa. Attendo MedOnen tulee jatkossa kahdesti vuodessa ilmoittaa henkilöstövahvuutensa virastoon. Seuraavan kerran virasto tarkistaa hoitajatilanteen kesäkuussa.
Nokian kaupungin vanhustyön johto on julkisuudessa kiitellyt huomautusta. Näin kunnan oma valvonta helpottuu, kun käytössä on valvovan viranomaisen näkemys yksikköä koskevista vaatimuksista.
Ylitarkastaja Heinonen korostaa puolestaan, että viime sijassa vastuu vanhusten hoidosta on kunnalla. Hänen mielestään viranomainen ja kunta ovat enemminkin rinnakkaiset toimijat.
Kuntien pitäisi siis oma-aloitteisestikin pitää huolta vastuullaan olevien vanhuspalvelujen lainmukaisuudesta.