Lehtikuva/ Sari Gustafsson

Ulkopuolisuus yleisempää kuin työttömyys

Kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli vuonna 2008 lähes 60 000 tuhatta nuorta, ilmenee Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän tutkimuksesta. Määrä on kuutisen prosenttia kaikista 15-29 -vuotiaista.

Ulkopuolelle jääneet eivät opiskele eivätkä ole töissä. He eivät myöskään ole työttömiä työntekijöitä, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla.

– Ongelmana on, ettei heille ole samanlaisia palveluja kuin työttömille nuorille. Heitä ei myöskään hyväksytä työttömiksi työnhakijoiksi vaan kehotetaan vain hakeutumaan koulutukseen. He putoavat yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle, Myrskylä toteaa.

Koko Suomen kattava tutkimus luovutettiin torstaina työministeri Anni Sinnemäelle (vihr.)ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille (r).

Ulkopuolelle jääviä enemmän kuin työttömiä

ILMOITUS

Tutkimuksen mukaan pelkästään peruskoulutuksen käyneillä yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen oli jopa yleisempää kuin työttömyys. Nuorista 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto.

Pelkän peruskoulun käyneillä riski syrjäytyä on lähes kolmikertainen verrattuna ammatillisen koulutuksen saaneisiin.

Opiskeluhalut vähenevät iän karttuessa: vielä 25-vuotiaina ilman jatkokoulutusta olevista 90 prosenttia näyttää jäävän kokonaan ilman.

– Nuori pitää tavoittaa jo 15-16-vuotiaana. Jos alkuvaihe menetetään, suurin osa jää loppuelämäkseen vaille tutkintoa, Myrskylä huomauttaa.

Maahanmuuttajat riskiryhmässä

Suurin osa ulkopuolelle jääneistä oli maahanmuuttajataustaisia. Myrskylän mukaan nuorella on jopa viisinkertainen riski jäädä ulkopuolelle, jos hän on muuttanut Suomeen tai hänellä on maahanmuuttajavanhemmat.

– Kotimaisten ulkopuolisuus on hieman laskenut, kun vieraskielisten ulkopuolelle jääminen näyttäisi nostavan lukuja, Myrskylä sanoo.

Ministeri Sinnemäen mielestä kielitaito ei saisi estää koulutuspaikan saamista.

– Hyvästä todistuksesta huolimatta maahanmuuttaja ei pääse ammatilliseen koulutukseen, koska kielitaito ei riitä. Siihen pitäisi voida puuttua vielä hakuvaiheessa.

Kotitaustalla on voimakas vaikutus. Ulkopuolisuus näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle: ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmatkin ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja.

Syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan

Ministereiden mukaan hallitukset toimet syrjäytymisen estämiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia. Wallinin mukaan työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat tavoittaneet nuoria hyvin

– Viime vuonna toimintaa oli 200 kunnassa ja tarkoituksena on laajentaa sitä koko maahan. Vuoden 2012 talousarviosta päättää seuraava hallitus, mutta olen varma, että etsivään nuorisotyöhön investointi maksaa itsensä takaisin. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, Wallin toteaa.

Viime vuonna ehkäisevä nuorisotyö tavoitti noin 11 000 nuorta.