Rähmällään EU-pankkien edessä. Näin määritteli vasemmiston eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie maanantaina Suomen roolin euromaiden tukimekanismineuvotteluissa.
– Suomi ei ole kriisiä aiheuttanut, mutta Suomi on valmis auliisti ottamaan suuren osan kriisin laskusta suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi, Lapintie ihmetteli blogissaan.
Hän toteaa Suomea nyt sidottavan yhä tiukemmin ennennäkemättömään tulonsiirtoon EU-maiden kansalaisilta suurille pankeille.
– Vaikka pysyvä tukimekanismi tuo mahdollisuuden siirtää osan kustannuksista sijoittajille, kasvatetaan tukea 500 miljardiin ja jäsenmaiden tukivelvollisuus vahvistetaan. Emme voi sitä hyväksyä. Lapintie toteaa.
Sopimukseen maanantaina
EU:n valtiovarainministerit pääsivät maanantaina sopimukseen euroalueen pysyvän talouden kriisinhallintajärjestelmän eli Euroopan vakausmekanismin pääpiirteistä. Järjestelmä astuu voimaan nykyisen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen tilalle heinäkuussa 2013 ja sen lainanantokyky on tuolloin 500 miljardia euroa nykyisen 250 miljardin euron sijaan.
Maanantaina sovittiin mekanismin pääomarakenteesta ja siitä, mikä on kunkin maan osuus.
Valtiovarainministeriön tiedote muisti kertoa, että muiden muassa Suomi on torjunut yhteisvastuulliset takaukset, joiden perusteella kunkin jäsenmaan vastuu olisi kattanut viime kädessä vakausmekanismin kaiken toiminnan.
Suomen osuus 12,58 miljardia
Suomen osuus maanantain paketista on yhteensä 12,58 miljardia euroa.
Rahastolle kerätään alkupääomaa 80 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa. Saksan osuus on suurin, 21,8 miljardia euroa. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat Ranskalla, 16,4 miljardia euroa, ja Italialla, 14,4 miljardia euroa.
Lisäksi sovittiin korotusvaltuudesta, joka voi muodostua osittain takauksista ja yltää 620 miljardiin euroon. Suomen takausvastuu voi olla korkeintaan 11,14 miljardia euroa ja se otetaan käyttöön, jos rahaston toiminta pitää turvata. Silloin se näkyy myös Suomen valtion talousarviossa. Vastaava summa Saksalle on 169,07 miljardia euroa.
Vakausmekanismin 500 miljardin euron lainakapasiteetti turvataan näin ollen yhteensä enintään 700 miljardin euron suuruisella pääomarakenteella.
Jokainen vastaa itsestään, vai vastaako?
Lapintie muistutti maanantaina siitä, että EU:n perussopimuksessa sovittiin kunkin unionimaan vastaavan itse asioistaan.
– Siitä on syytä pitää kiinni. Vasemmisto on johdonmukaisesti vastustanut suoria lainoja ja takauksia ongelmamaille, hän totesi.
– Tuki EU-maille on välillisesti tukea pankeille. Oikeudenmukaista olisi antaa pankkien kantaa oman toimintansa riskit ja kunkin maan hallituksen itse vastata omista lainoistaan.
Hän toteaa, että pankit ja suursijoittajat kärsikööt, jos ovat lainanneet kevytmielisesti jonkin unionimaan hallitukselle rahaa ja tämä ei suoriudu veloistaan.
– Jos jokin pankki tähän kaatuu, niin sen maan hallitus ottakoon pankin haltuunsa. Silloin pankin omistajat kärsivät pankkinsa kevytmielisyydestä ja keinottelusta, Lapintie jatkoi, mutta ennusti:
– Eipä taida Suomen valtiovarainministerillä pokka riittää sanoa pankkiireille edes poikittaista sanaa.
Iso summa rahaa
– Kun pitää suhteuttaa, mikä on paljon ja mikä on vähän, niin tämä on tietysti iso summa rahaa, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi Ylelle maanantaina Brysselissä.
Hän totesi summan olevan samaa luokkaa kuin se, mitä Suomi menetti vuodessa verotuloja finanssikriisin aikana.
Helsingin Sanomissa hän sanoi, että maanantain päätökset ovat Suomen tavoitteiden mukaisia.
Lopulliset päätökset tehdään Eurooppa-neuvostossa torstaina ja perjantaina. Silloin Suomea edustaa pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.).
Suomen osalta asia ei kuitenkaan ole tuolloin selvä, sillä asiaa koskeva hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vasta huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.
Muualla verkossa:
Valtiovarainministeriön tiedote