Kansainvälinen yhteisö ja Afganistanin presidentti ovat sitoutuneet siirtämään Afganistanin turvallisuusvastuun vuoteen 2014 mennessä afgaaneille itselleen.
Afganistanissa vierailulla oleva kansanedustaja, eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtaja Minna Sirnö (vas.) totesi torstaina Kabulissa, että vaikka presidentti Karzai on ilmoittanut julkistavansa siirtymävaiheen ohjelman ensimmäisen osan nyt 21. maaliskuuta, on hyvin todennäköistä, ettei siirtymävaihe toteudu halutulla tavalla ja halutussa ajassa.
Liian monta asiaa on edelleen sopimatta. Eikä edes kansainvälisellä yhteisöllä ole yksimielistä ja koordinoitua käsitystä siitä, miten siirtymäprosessi toteutetaan.
Suomalaisella poliisi-, raja- ja tulliosaamisella olisi täällä selkeästi nykyistä suurempi kysyntä.
– Samaan aikaan Yhdysvallat vetää mattoa alta siirtymävaiheen onnistumiselta päättämällä rakentaa Afganistaniin pysyviä tukikohtia ja uhkaamalla venyttää muidenkin sotilaittensa läsnäoloa vielä vuoden 2014 jälkeenkin.
Koko transitioprosessi on Sirnön mukaan horjuvalla alustalla jo sen takia, että sen varjolla kertaalleen aseista riisuttuja kyliä uudelleenaseistetaan ja siviiliyhteiskunta sekä inhimillisen turvallisuuden vahvistaminen ovat suljettu varsinaisen siirtymäprosessin ulkopuolelle.
Tuki siiviilikriisinhallintaan
Turvallisuusbisneksessä pyörii isot rahat. Yhdysvallat käyttää pelkästään Afganistanin sotilasoperaatioonsa 250 miljardia dollaria, joka on noin kaksi kertaa koko maailman oda-kelpoinen kehitysapu yhteensä.
Lisäksi yksityiset turvallisuusyritykset kahmivat ison osan niistä rahoista, joilla kansainvälisen yhteisön on tarkoitus rakentaa Afganistanissa rauhaa.
Suomen Afganistaniin kohdistuvasta rahoituksesta kaksi kolmasosaa menee sotilasoperaatioon ja vain yksi kolmannes siviiliyhteiskunnan vahvistamiseen ja kehittämiseen.
– Suomalaisella poliisi-, raja- ja tulliosaamisella olisi täällä selkeästi nykyistä suurempi kysyntä. Maa- ja väestörekisteröinti ovat täällä vielä täysin lapsenkengissä. Samoin Afganistanissa on puute osaavista opettajista.
Suomalaisten antama panos on Sirnön mielestä muututtava pikaisesti täysin siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön tukemiseksi.
– Vain siviiliyhteiskunnan perusrakenteita vahvistamalla afgaaneilla on mahdollisuus saavuttaa vakaampi rauhantila.