Vasemmistoliiton kansanedustaja Veijo Puhjon mukaan kolmen prosentin äänikynnys eduskuntavaaleissa vaikeuttaisi uusien puolueiden eduskuntaan pääsyä. Hän luetteli vaalilakiuudistuskeskustelussa tiistaina esimerkkejä siitä, mitä ilman olisi jääty, jos äänikynnys olisi ollut voimassa aiempina vuosikymmeninä.
– Äänikynnykseen olisi kaatunut esimerkiksi Perussuomalaisten edeltäjä vuoden 1966 vaaleissa yhden prosentin ääniosuudella. Kristillinen Liitto olisi jäänyt vaille edustajanpaikkoja vuoden 1970 vaaleissa 1,1 prosentin ääniosuudella. Niin ikään vuoden 1983 vaaleissa vihreät olisivat jääneet vaille eduskuntapaikkoja 1,4 prosentin ääniosuudella.
– Samoin olisi käynyt edustaja Esko-Juhani Tennilälle, joka noissa vaaleissa sai Lapin piirissä omalla listallaan 12 prosentin ääniosuuden vaalipiirin äänistä, ja Perustuslaillisen oikeistopuolueen edustajakin olisi jäänyt valitsematta.
– Vuoden 1987 vaaleissa valitsematta olisivat jääneet Suomen Kristillisen Liiton viisi edustajaa valtakunnallisen ääniosuuden oltua 2,5 prosenttia. Vuoden 1991 vaaleissa olisi valitsematta jäänyt Liberaalisen kansanpuolueen edustaja. Perussuomalaiset eivät olisi ylittäneet kolmen prosentin äänikynnystä vuosien 1995, 1999 ja 2003 vaaleissa. Vuoden 1995 vaaleissa valitsematta olisivat jääneet myös nuorsuomalaisten kaksi edustajaa ja ekologisen puolueen edustaja. Vuoden 1999 vaaleissa Remonttiryhmä olisi jäänyt vaille paikkaa.
Puhjo arvioi, että äänikynnys säätiöisi eduskunnan nykypuolueet.