Vaje johtuu ennen kaikkea ikäsidonnaisten menojen voimakkaasta kasvusta. Kestävyyttä on heikentänyt myös nopea ja voimakas talouden taantuma, jonka vauriot kunnat hoitivat pääosin ottamalla lisää velkaa.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kun vuotta aikaisemmin.
Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla, mutta ottivat samaan aikaan uutta pitkäaikaista lainaa 2,5 kertaa enemmän. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 10 prosentilla.
Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna 2010 asukasta kohden 2005 euroa. Edellisenä vuotena määrä oli 1838 euroa.
Samaan aikaan leimaa kuntien kiinteää omaisuutta rapautuminen. Tämä johtaa kuntatalouden tilasta väärän kuvan antavaan eriskummallisen tilanteeseen. Kuntatalouden tila ei olekaan niin myönteinen, mitä sen kehityksestä kertovat tilastot antavat ymmärtää.
– Kuva on liian myönteinen. Kunnat tekevät samaan aikaan ylijäämäisiä tuloksia ja ottavat velkaa, kuvaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Erotus tulee muun muassa siitä, että poistot eivät vastaa investointimenoja.
Kehysajattelu kuntatalouteen
Kuntaliitto valmistautuu osaltaan tuleviin hallitusneuvotteluihin kattavalla kestävyysvajeohjelmalla.
Liiton laskelmien mukaan kuntatalouden kestävyyden palauttaminen edellyttää toimenpiteitä, jotka vahvistavat kuntataloutta viidellä miljardilla eurolla. Tulevalla nelivuotiskaudella se tarkoittaisi runsaan miljardin tarvetta vuositasolla.
Ohjelman ydinasioihin kuuluu kehysajattelun tuominen myös kuntataloutta ohjaamaan. Tällä Kuntaliitossa tarkoitetaan nimenomaan yhdessä valtion kanssa tehtävää sitovaksi tarkoitettua sopimista siitä, mitä kuntien tehtävien todellinen vaikutus on niiden talouteen.
Kunnallisveron korottamisen sijasta Kuntaliitossa halutaan pitää veropohja riittävän laajana. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kuntien osuuden yhteisöverosta pidetään nykyisellä korotetulla tasollaan. Kunnille tulisi myös osoittaa osuus pääomaverotuloista esimerkiksi kunnan veroprosenttia vastaavana osuutena.
Kiinteistöveron Kuntaliitto ulottaisi kaivostoimintaan ja korottaisi myös sen ylärajaa.
Verovähennykset valtion veroista
Verovähennykset tulisi ryhtyä tekemään ensisijaisesti valtion tuloveroista, kun taas kuntaveroista tehtävät vähennykset ja kuntien verotulojen muut leikkaukset tulisi korvata täysimääräisesti ja kuntakohtaisesti.
Valtion rahoitusosuus on esimerkiksi peruspalvelulain mukaan 34 prosenttia, mutta se on liukunut muilla aloilla alle tuon tason.
Kuntatalousosaston päällikkö Martti Kallio tähdentää talouden kestävyysvajeen taltuttamisen edellyttävän valtion rahoitusosuuden tarkistamista vähintään 34 prosentin tasolle.
Uusiin tehtäviin korkeammat valtionosuudet
Tätä vaatii jo Kuntaliiton laskelmakin, jonka mukaan valtion rahoitusosuuden muutokset ovat johtaneet siihen, että valtiolle on kertynyt kunnille velkaa 340 miljoonaa euroa.
– Uusissa ja laajenevissa tehtävissä tulee valtionosuuden olla vähintään 50 prosenttia, katsoo Kallio.
Kunta- ja hallintoministeri Tapani Tölli vastaanotti viime viikolla työryhmämietinnön, jossa edellytetään kuntalain pikaista kokonaisuudistusta. Kuntaliitto on kiirehtinyt lain laatimista ja katsoo, että uudistuksen yhteydessä käydään läpi valtion ja kuntien tehtävät, vastuut ja rahoitus.
Kuntien omin toimin taloutta tulee tervehdyttää muun muassa myymällä omaisuutta ja karsimalla investointeja.