Kunnat selvisivät viime vuodesta taloudellisesti selvästi paremmin kuin alunperin odotettiin. Tilastokeskuksen julkistamien kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenvetotietojen mukaan toimintakate eli toimintamenot vähennettyinä toimintatuloilla kasvoivat 3,5 prosenttia eli runsaat 0,5 miljardia euroa 23,1 miljardiin euroon. Parina edellisenä vuonna kasvuvauhti oli keskimäärin kaksinkertainen.
Verotulot, joilla katetaan toimintamenoista runsas puolet, kasvoivat puolestaan neljä prosenttia 18,2 miljardiin euroon, kun työttömyys ei pahentunutkaan odotetulla tavalla. Pelkkä verotulojen kasvukin riitti peittämään nettomääräisen toimintamenojen kasvun, mutta lisäksi valtionosuudet kunnille nousivat puoli miljardia euroa.
Kuntien ja kuntainyhtymien yhteenlaskettu vuosikate, jossa tuloista on vähennetty toimintamenojen ohella nettomääräiset rahoituskulut, kohenikin lähes 2,7 miljardiin euroon. Yhteenlaskien se riitti kattamaan poistot, mutta ei 6,4 miljardiin euroon nousseita investointeja. Etenkin kuntayhtymät kasvattivat investointejaan viime vuonna niin, että niiden arvo kohosi puolella vuodesta 2009.
Velkapotti kasvoi edelleen
Vaikka kuntien keskimääräinen tilanne kohenikin, Kuntaliiton tietojen mukaan kahdeksan kuntaa ei viime vuonna kyennyt kattamaan tuloillaan toimintamenojaan. Noin viidesosassa kuntia tulot menojen jälkeen jäivät pienemmiksi kuin vuosittaiset poistot. Puolet kunnista ei kyennyt kattamaan investointejaan omilla tuloillaan, vaan joutui ottamaan lisää velkaa.
Kuntien yhteenlaskettu nettovelka kuitenkin pieneni viime vuonna hieman 6,7 miljardiin euron. Mutta kuntayhtymien suuret investointimenot kasvattivat yhteenlaskettuja nettovelkoja runsaan miljardin 9,1 miljardiin euroon.