– Tosiaan vaarallinen hanke, sanoo eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) vaatimuksista lopettaa ympäristöministeriö ja antaa tehtävät maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhdistettävälle uudelle luonnonvarainministeriölle.

Tätä on nyt viimeksi vaatinut perussuomalaiset uudessa maaseutuohjelmassaan. Myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on esittänyt ympäristöministeriön lopettamista.

Tiusasen mukaan lopettamista ei tosin aja koko keskusta, vaan Anttila ja jokunen muu kansanedustaja. Tiusanen sanoo, että lopettamisella Suomi luopuisi ympäristötavoitteistaan.

Ympäristö- ja maatalousasioiden alistaminen saman ministeriön alle merkitsisi pukki kaalimaan vartijaksi -tilanteeseen joutumista. Esimerkiksi Itämeren ravinnekuormituksesta maatalous kantaa suurimman osuuden.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie katsoo, että ympäristöministeriöllä on jo nyt niin paljon tehtäviä, ettei sen yhdistäminen ja mammuttiministeriön perustaminen ole tarkoituksenmukaista.

Tiusanen vaatii kuitenkin, että ilmasto- ja energia-asiat keskitetään ympäristöministeriöön. Osa tehtävistä on tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriöllä. Vasemmistoliitto on vaatinut, että myös eläinsuojelu- ja metsästysasiat siirretään ympäristöministeriölle maa- ja metsätalousministeriöltä.

ILMOITUS

Kestävän kehityksen ministeriö

– Voidakseen vastata tehokkaasti kestävän kehityksen kärjistyviin haasteisiin, tulisi ympäristöministeriöstä tehdä kestävän kehityksen ministeriö. Jo nyt se vastaa keskeisiltä osin Rion ympäristö ja kehitys -konferenssin sitoumuksista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja hoidosta sekä luonnon moninaisuuden suojelusta, toteaa Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä, jota Tiusanen johtaa.

Ympäristöryhmän mukaan kaikki luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät asiat tulee antaa ympäristöministeriön tehtäväksi ja maataloustuki- ja elinkeinopoliittiset asiat antaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriön rakenne tulee ajalta, jolloin maatalouden merkitys kansantaloudelle oli aivan toinen kuin nyt.

Tiusanen pitää kuvaavana, että maa- ja metsätalousministeriö vastaa esimerkiksi saimaannorpan suojelusta päättäessään kalastusasioista. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje.

Demarit eivät lämpene

Tiusanen pitää selvänä, että sosialidemokraatit vastustavat ympäristöministeriön lakkauttamista. Rkp:ssä lopettamista kannattavia äänenpainoja saattaa löytyä.

Eduskunnan päättäessä vuonna 1982 ympäristöministeriön perustamisesta sitä vastustivat keskusta ja Rkp. Puolesta olivat vasemmisto sekä silloinen pääoppositiopuolue kokoomus. Kokoomuksesta ei ole kuulunut äänenpainoja nykytilanteen muuttamiseksi.

Perussuomalaiset näyttää maaseutuohjelmassaan luonnonsuojeluvastaiset karvansa. Suojelua puolustavia kantoja ei löydy.

– Perussuomalaiset eivät hyväksy vapaaehtoisesti hakkaamatta jätettyjen alueiden pakkosuojelua. Kaikkien suojelutoimien on perustuttava vapaaehtoisuuteen, ohjelmassa sanotaan.

– Eläimiä on suojeltava eläinsuojelijoilta ja luontoa luonnonsuojelijoilta, ohjelman yksi slogan kuvaa puolueen suhtautumista ympäristöasioihin.

Ohjelmaa esitellyt kansanedustaja Pertti Oinonen meni Helsingin Sanomien mukaan niinkin pitkälle, että ympäristöministeriö olisi vastuuttomilla päätöksillään aiheuttanut vahinkoja maaseutupoliittisissa asioissa.

Petopolitiikasta Oinonen arvioi, että virkamiehille on sama, pistävätkö sudet poskeensa syrjäseudun mummon. Kansanedustaja ihmetteli virkamiesten vimmaa perustaa kansallis- ja luonnonpuistoja.

Autoverolle ei korotusta

Ainakin vihreiden kanssa perussuomalaiset on eri mieltä siinä, että puolue vastustaa energia- ja autoveron korotusta. Samoin puolue ei hyväksy peltojen ja metsien kiinteistöveroja.

Tiusasen mukaan verokohtelu suosisi etenkin suurtilallisia siitäkin huolimatta, että perussuomalaiset ovat selvästi menossa entisen SMP:n jalanjäljille kalastamaan pientilallisten ääniä.

Tiusanen pitää halpana perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ilmastonmuutokselle antamaa ”ryttäystä”. Vaikka Suomen talvi on nyt ollut kylmä, Grönlannissa lämpötila on kolme astetta tavallista korkeampi.