Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia.

Sairauslomien ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on usein masennus tai masennus yhdessä jonkin muun mielenterveysongelman kanssa.

Masennus, kuten monet muutkin mielenterveyden häiriöt, alkaa usein nuoruusiässä. Masennusriski kasvaa huomattavasti murrosiän alkamisen jälkeen ja uusien masennusjaksojen riski on suurimmillaan 15–18-vuotiailla.

Ennaltaehkäisy avuksi

Psykiatrisen avun voimavarat eivät riitä vastaamaan kasvavaan hoidon tarpeeseen. Ennalta ehkäisevän tuen avulla sen sijaan on mahdollista saada masentuneiden nuorten määrä laskemaan. Sen vuoksi nuoria kohtaavat aikuiset tarvitsevat keinoja torjua masennusta ja puuttua huomaamaansa huolestuttavaan tilanteeseen.

Masennusriskiä voidaan pienentää tukemalla jo lapsuusiässä tervettä kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi oppilaitoksissa tulisi tunnistaa oppimisvaikeudet varhaisessa vaiheessa, jotta kielteiset koulukokemukset eivät altistaisi masennukselle.

Tammikuun lopulla ilmestyvässä teoksessa Mieli maasta – Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen (PS-kustannus) kerrotaan keinoista, joiden avulla aikuiset voivat ottaa nuoren masennuksen puheeksi ja auttaa nuorta löytämään itselleen ominaisia tapoja käsitellä stressiä ja ristiriitaisia tunteita selviytyäkseen myös aikuistumisen haasteista. Teos on tehty yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa.