Jarmo Lintunen

Kaupunkitoimittajien yhdistys on valinnut Vuoden kaupunkilaiseksi 2010 Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtosen.

Yhdistys palkitsee Lehtosen hänen julkisuutta pelkäämättömästä ja tarmokkaasta toiminnastaan asunnottomien hyväksi. Lehtonen on antanut äänen ihmisille, jotka eivät siihen itse kykene. Hän on mielipidekirjoituksillaan ja julkisissa esiintymisissään kumonnut usein väitteen, että asunnottomuus olisi ihmisen oma valinta tai hänen omaa syytänsä. Näin perustelevat Kaupunkitoimittajat valintaansa.

Isänsä jalanjälkiä seuraten

Sanna Lehtonen tutustui asunnottomien oloihin jo lapsena ja seuraa isänsä jalanjälkiä. Hänen isänsä työskenteli asunnottomien kanssa 30 vuotta, ensin Lepakossa ja myöhemmin Kotkankadun huoltokodissa sosiaalityöntekijänä ja johtajana.

– Minä olin lapsena isän mukana hänen työpaikallaan ja myöhemmin siellä töissäkin, kertoo Lehtonen.

– Jotenkin vaan kasvoin siihen, että nämä niin sanotut laitapuolen ihmiset eivät olleet minulle mitenkään kummallisia. Päinvastoin voin sanoa.

Vva:n toimintaan Lehtonen osallistui ensin kirjoittamalla yhdistyksen Asukki-lehteen. Töissä yhdistyksessä hän oli ensimmäisen kerran runsaan vuoden verran valmistuttuaan sosiaalikasvattajaksi vuonna 1995. Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskelun ohella Lehtonen toimi Vva:ssa muun muassa vapaaehtoistyöntekijänä. Vuonna 2004 Lehtonen palkattiin yhdistykseen uudelleen.

ILMOITUS

Työ inhottujen
puolesta huomattu

– Onhan se hauskaa, että joku huomaa meidät, jotka koetamme tehdä kaikkemme heidän puolesta, joita suurin osa ihmisistä ihmisistä inhoaa, kommentoi Lehtonen Kaupunkitoimittajien huomionosoitusta.

– Vva:n kaiken toiminnan lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus kohtuuhintaiseen asuntoon, korostaa Sanna Lehtonen ja viittaa yhdistyksen tavoitekirjauksiin. Niiden mukaan sen tarkoituksena on yhteismajoituksessa asuvien elinolojen parantaminen ja vaikuttaminen siihen, että jokaiselle asuntoa vailla olevalle järjestettäisiin mahdollisuus itsenäiseen asumiseen.

Lohduton kuva
edelleen

Vva haluaa ainoana asunnottomien etuja ajava järjestönä Suomessa varmistaa että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat päästä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla.

Tätä varten Vva on takaamassa järkevän vuoropuhelun mahdollisuutta tänä vuonna muun muassa osallistumalla Tekesin rahoittamaan ammattihenkilöstön koulutusohjelmaan, jossa asunnottomien palveluissa työskentelevät perehdytetään toimimaan Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman suuntaviittojen mukaan.

Vähentämisohjelmasta huolimatta kuva asunnottomuudesta ei ole muuttunut lohdullisempaan suuntaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tilastojen mukaan asunnottomina on edelleen yli 8 000 yhden hengen taloutta ja 350 perhettä.

– Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on etsitty. Vva:n kannalta Asuntoloista eroon ja Asunto ensin -periaate on oikea tie ainakin nykyvaiheeseen. Onhan yhdistys sitä 20 vuotta ajanut.

– Tähän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma puree, mutta se mihin se ei pure on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta. Niitä ei varsinkaan pääkaupunkiseudulla ole saatavilla.

Kylmä
vie suojaan

Meneillään oleva vuoden kylmin vuodenaika näkyy Vva:n toiminnassa Lehtosen mukaan esimerkiksi siinä, että sen Helsingin seudulla kiertelevä ja paikan lämmittelyyn tarjoava Yökiitäjä-bussi ei löydä ihmisiä samalla tavalla kuin muulloin. Tämä johtuu sinänsä myönteisestä asiasta: asunnottomat hakeutuvat suojaan.

Yökahvila Kalkkers on talvella tavallisesti tupaten täynnä, mutta Helsingin Diakonissalaitoksen Aurora-talossa avaaman asumisyksikön vaikutus näkyy väen vähenemisenä Vva:n päivätoiminnassa. Yksikössä on 125 asuntoa.

Vva:n toimintoja tullaan alkaneena vuotena yhdistämään. Kalkkersin ja etsivän työn tukipiste siirtyy Sininauhasäätiön asumisyksikkö Pessin ja Illusian tiloihin. Arskan Pesula, Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskus Vepa ja Kohtaamispaikka yhdistyvät yhdeksi toimipisteeksi jälkimmäisen nykyisiin tiloihin Vaasankadulla.

Valittuja
jo 12

Vuoden kaupunkilainen valittiin nyt kahdennentoista kerran.

Tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Jorma Marttinen Vantaa (1997), Brita Heikkilä Helsinki (1998), Ilkka Taipale Helsinki (1999), Juhani Merimaa Vantaa (2000), Ari Ahleskog Helsinki (2001), Saara E.Tolonen Helsinki (2002), Klara Morelius Espoo (2003), Timo Purjo Helsinki (2004), Liisa Aalto Espoo (2005), Ville Turkka Vantaa (2006),Bubi-huuhkaja Olympiastadion (2007), Mirja Riihimaa Vantaa (2008), Martti Lappalainen Espoo (2010).

Kaupunkitoimittajien yhdistys luovutti Vuoden kaupunkilaiselle grafiikkaa, jonka on tehnyt Tuula Juti.