Voiko Jumala luoda kiven, joka on hänelle liian painava nostaa? Mistä me voimme tietää, että Jumala on kaikkivoipa ja tietää kaiken?
Jos totuudella tai tiedolla ei ole enimmäismäärää, ei voi olla tiedon määrää, jota voitaisiin pitää maksimaalisena, saati kaikkitietävyytenä.
Voiko olento olla sekä kaikkitietävä että moraalisesti täydellinen? Entä kaikkivoipa ja moraalisesti täydellinen?
Patrick Grim kysyy, sopiiko vapaa valinta yhteen kaikkitietävyyden kanssa:
”Jos kaikkitietävä Jumala tietäisi ennalta ja koko iäisyyden ajalta kaikki teot, joita se tulee tekemään, ei voi olla pistettä, jossa sellainen Jumala tekisi aidon valinnan. Kaikkitietävyys ja vapaus näyttäisivät olevan toisensa pois sulkevia.”
Jos Jumala on moraalisesti virheetön, hän ei voi tuntea pelkoa, himoa, turhautuneisuutta tai kateellisuutta. Silloinkaan häntä ei voida pitää kaikkitietävänä tai -voipana.
Ateismi –teos on merkittävä avaus suomenkielisille lukijoille uskontojen myllertäessä jälleen yhä kiivaammin. Viisitoista kirjoittajaa valottaa ateistista ajattelutapaa luonnontieteiden, sosiologian ja filosofian näkökulmasta.
Ateismi on antiikkiin saakka ulottuva filosofinen traditio, joka tulkitsee uskontoja yksilöiden virheellisiksi havainnoiksi todellisuudesta.
Uskonto ei välttämättä tuo lohtua. Yhtä hyvin voidaan väittää, että uskonnot riivaavat ihmisiä pelolla ja ahdistuksella, joista he muuten olisivat vapaita.
Uskonto on kenties syntynyt unista ja toisten ihmisten kuolemasta. Unessa nähty ”aave” ja kuolemassa ”elämästä” poistuminen on tulkittu yhdeksi asiaksi, ”hengeksi.” Henki tulkitaan ajatuksen syyksi yksilössä.
Mikä motivoi ihmisiä opettamaan ja oppimaan tiettyjä oppeja sekä käyttäytymistapoja, kuten kristinuskon?
Jos Jumalan päätös on ainoa syy maailmalle, niin maailma luotiin yhdessä hetkessä. Buddhalaisten filosofien mielestä asiat kuitenkin syntyvät usein aikaisemmista asioista.
Mikäli maailman ensimmäiseksi syyksi jäljitetään Jumala, silloin täytyy esittää myös kysymys: mistä Jumala on tullut?
Freud tulkitsi uskonnot harhoiksi, jotka ovat syntyneet ihmisen tarpeesta tehdä avuttomuutensa siedettäväksi. Uskonnot ovat illuusioita, vanhimpien, vahvimpien ja pakottavimpien ihmiskunnan toiveiden täyttymyksiä.
Uskonto on pyrkimystä nähdä suunnittelua ja tarkoitusta monimutkaisessa maailmassa. Kuten pieni lapsi sanoo spontaanisti, että pilvet ovat sadetta varten, samoin aikuinen uskottelee, että Jumala on luonut maailman vain ihmistä varten.
Tässä kohtaa ateismilla ja ekologialla on paljon kriittistä tarkennettavaa.
Michael Martin (toim.):
Ateismi
Suom. Tapani Hietaniemi, Jussi K. Niemelä, Tiina Raevaara
Vastapaino 2010