Lehtikuva/ LOUAI BESHARA

Paimenilla ei tätä menoa kauaa riitä laumaa, jota öisin vartioida, kun poikkeuksellinen kuivuus ravistelee ”hedelmällisenä puolikuuna” tunnettua, Irakista Israeliin ulottuvaa aluetta.

– Rukoilemme sadetta ja toimeentuloa, kertoo 22-vuotias pienviljelijä Issa Sheikh, joka omistaa veljensä kanssa maatilan Pohjois-Syyrian Al-Raqqan alueella.

– Viime vuonnakin talvi oli paha. Lannoitteet ja siemenet maksoivat paljon, mutta emme saaneet satoa. Nyt meidän täytyy työskennellä päivätyöläisinä kaupungin tehtaissa sekä lainata rahaa ystäviltä ja pankeilta.

Monet maatalousasiantuntijat syyttävät ilmastonmuutosta.

– Sademäärät ja lämpötilat vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta mitään tällaista emme ole ennen kokeneet, Aleppossa sijaitsevan kansainvälisen kuivien alueiden maataloustutkimuskeskuksen ICARDA:n johtaja Mahmoud Solh sanoo.

Syyria on tavallisesti merkittävä vehnän viejä, mutta nyt se on joutunut ostamaan maailmanmarkkinoilta vehnää nälkäisille kansalaisilleen. Paimenten ja pienkarjatilallisten karja on viidessä vuodessa kutistunut jopa viidesosaan.

Maalta kaupunkeihin
kuivuutta pakoon

YK:n mukaan 65 000 syyrialaisperhettä on tänä vuonna muuttanut maalta kaupunkeihin kuivuutta karkuun. Mutta helppoa heillä ei ole kaupungeissakaan. Syyria on ottanut vastaan noin miljoona irakilaispakolaista. Kun työvoimasta on ylitarjontaa, uudet tulijat nöyrtyvät paiskimaan töitä alipalkalla.

ILMOITUS

Valtaosa kuivuuspakolaisista suuntaa Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen, joka painiskelee vesihuoltonsa kanssa. Laittomat kaivot ja laittomien asumusten leviäminen sekä huonokuntoinen putkisto uhkaavat vedensaantia Libanonin-vastaisilta vuorilta.

Vesitutkija Abdullah Droubi ei syytä ongelmasta ilmastonmuutosta vaan väestönkasvua ja huonoa vesihallintoa.

– Väestömme kasvaa kolme prosenttia vuodessa. Meillä ei ole resursseja jatkaa näin. Hallituksen pitää tehdä väestönsuunnittelupolitiikkaa, Droubi vaatii.