Keski-Suomen työttömien yhdistysten mielestä nuorille on tarjottava työtä tai työtä vastaavaa toimintaa kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Työhön tai toimenpiteisiin ei yhdistysten mielestä pidä pakottaa, vaan nuorten omat toiveet on paikkoja tarjottaessa otettava huomioon.
Saarijärvellä kokoontuneet Keski-Suomen työttömien yhdistykset totesivat maan hallituksen pakko-osallistavan nuoria työttömiä runnoessaan eduskunnassa läpi lakimuutoksen, jonka myötä täysi-ikäiselle, alle 25-vuotiaalle, myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa silloin, kun nuori on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen.
– Äkkikuulemalta esitys saattaa kuulostaa perustellulta. Eikö ole aivan oikein, että koulutusta vieroksuvia nuoria tämän kepin avulla ”aktivoidaan” eli pakotetaan osallistumaan koulutukseen, jonka uskotaan olevan heille hyväksi? Lukuisien asiantuntijoiden ja oman kokemuksemme mukaan asia ei ole näin, sanoo yhdistyksen kantana aluevastaava Sirpa Martins.
Ne nuoret, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita koulutukseen tai töihin, hakeutuvat niihin työttömien yhdistysten kannanoton mukaan ilman sanktion uhkaakin. Ne taas, jotka ovat päättäneet elää kuten haluavat, eivät anna rahan määrittää omaa elämäntapaansa, eivätkä he välitä, alennetaanko toimeentulotukea vai ei. Näitä nuoria ei kannanoton mukaan monta ole, eikä lailla ole merkitystä heidän käyttäytymiseensä.
Nuorilla monia vaikeuksia
Ongelman ydin ovat työttömien yhdistysten mukaan ne nuoret, jotka eivät ole kykeneviä koulutukseen tai työhön. Heidän taustansa on moninainen: asunnottomuudesta oppimisvaikeuksiin, paniikkihäiriöistä tavalliseen arkuuteen, hankalista kotioloista aina vaikeaan syrjäytymiseen. Nämä ja monet muut syyt estävät nuoria kouluttautumasta tai hakeutumasta työhön. Heitä on Suomessa tuhansia ja heidän määränsä kasvaa voimakkaasti. Heille lakiesityksen voimaantulo olisi kannanoton mukaan kohtuutonta, ellei jopa kohtalokasta.
Suomessa on toistaiseksi vielä käynnissä välityömarkkinahankkeita, joiden avulla työttömiä tuetaan eteenpäin työmarkkinoilla. Myös useat työttömien yhdistykset hallinnoivat välityömarkkinahankkeita, joilla pitkäaikaistyöttömät, mukaan lukien nuoret ohjautuvat kuntoutuksen, tukityön tai koulutuksen kautta avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden kuningasajatuksen näkökulmasta onnistumisia avoimille työmarkkinoille on kirjautunut valitettavan vähän. Josta johtopäätöksenä voi todeta, että työmarkkinoilla ei ole kysyntää tälle työvoimalle.
Monilla työttömillä, myös nuorilla, on osatyökykyisinäkin tahtoa tarjota työpanostaan yhteiskunnallisesti arvokkaaseen työhön. Keski-Suomen työttömien yhdistykset vaativat, että on luotava kokonaan toisenlaiset, pehmeät, työmarkkinat, joilla erilaisten ihmisten osallisuus yhteiskuntaan turvataan ja omasta työpanoksestaan saa elämiseen riittävän korvauksen.