Portugali pysähtyi keskiviikkona 24. marraskuuta. Maan suurimpien ammattiliittojen kampanjoima yleislakko seisahdutti valtaosan maan liikenneverkosta, julkisista palveluista sekä pankkilaitoksista. Lakkolaiset kritisoivat paitsi hallituksen laajoja säästösuunnitelmia, myös jo tehtyjä leikkauksia.
Pääministeri José Socratesin hallituksen ajamat palkkaleikkaukset, työehtosopimusten tiukennustoimet, yli 3,5 miljoonan eläkkeensaajan ja yli 1,5 miljoonan lapsilisään oikeutetun etuuksien pidättäminen sekä sosiaaliturvan supistaminen ovat kiristäneet eritoten pienituloisimpien arkea. Jo nyt arvioidaan maan alle 15 -vuotiaista lapsista ja nuorista jopa 33 prosenttia elävän köyhyysrajan alapuolella. Portugali on Euroopan köyhin valtio.
Monet lakkoon ja siihen liittyneisiin mielenilmauksiin osallistuneista ilmaisivat suuttumuksensa erityisesti maan tiukassa taloudellisessa tilanteessa ylläpitämiin sukellusveneostoihin. Saksalaisen GSC:n valmistamat, Natoyhteensopivat 209 PN -luokan sukellusveneet muodostavat valtiolle 800 miljoonan euron menoerän.
Tuotannon kohennuksista valtiolliseen nousuun
Portugalin ennustetaan olevan seuraava EU-maa, joka tarvitsee elvytyspakettia taloutensa pelastamiseksi. Epävakaassa taloustilanteessa hallitus ei osoita aikeita leikkausten uudelleen kohdistamisesta.
– Tämä lakko on välttämätön kollektiivisen suuttumuksen ilmaisu hallitusta ja sen epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan, kommentoi tilannetta ammattiliitto CGTP-IN:n pääsihteeri Jerónimo de Sousa.
– Oikeistolainen hallituksemme toimii enää vain johtavan tuloluokan sekä markkinavoimien etujen suojelijana. Nykytilanne on kestämätön ja vaatii poliittista suunnanmuutosta – se on ainoa tapa, jolla voimme turvata maamme tulevaisuuden sekä kehityksen parempaan suuntaan.
Lakkolaisten mukaan maan talouteen tulisi kyetä vaikuttamaan parantavasti kotimaisen tuotannon sekä työllisyyden lisäämisen keinoin. Portugalin liittyessä Euroopan Unioniin oli eräs pääintresseistä työväestön etujen sekä kilpailukyvyn kehittäminen. Maan investointipolitiikka on kuitenkin työpaikkojen luomisen sijaan lakkauttanut tai ulkoistanut niitä tuhansittain. Toinen lakon päävaatimuksista koski 500 euron minimipalkan takaamista.
Kaikkiaan lakkoon osallistui noin kolme miljoonaa eri alojen työntekijää.