Yhdysvaltain läheisestä liitolaisesta Saudi-Arabiasta löytyvät edelleen tärkeimmät terroristijärjestö al-Qaidan rahoittajat, sanotaan WikiLeaksin paljastamissa amerikkalaisdiplomaattien viesteissä.
Yhdysvallat on hyvin tyytymätön myös toiseen liittolaiseensa Persianlahdella, Qatariin. Qataria pidetään alueen heikoimpana terrorisminvastaisissa toimissa, todetaan viime joulukuussa lähetetyssä viestissä: ”Qatarin turvallisuuspalvelu epäröi toimia tunnettuja terroristeja vastaan pelätessään, että näkyminen Yhdysvaltoihin liittoutuneena provosoisi vastatoimia”.
Viesteistä tulee myös ilmi, miten Yhdysvallat ja Jemenin presidentti Abdullah Saleh sopivat siitä, että Yhdysvaltain lentokoneiden iskut al-Qaidan terroristeiksi epäiltyjä kohteita vastaan pidetään piilossa.
Yhdessä viestissä viime tammikuulta kerrotaan, miten Saleh sanoi Yhdysvaltain silloiselle Lähi-idän joukkojen komentajalle David Petraeukselle, että ”sanomme edelleen, että ne ovat meidän pommejamme, eivät teidän”.
Samalla Yhdysvallat on katsonut sormien välistä, kun Saleh on käyttänyt amerikkalaisilta saatua sotilasapua maansa pohjoisosan kapinallisten kukistamiseen, vaikka se oli tarkoitettu vain al-Qaidaa vastaan.
”Emme uhkaile
Saksaa, mutta…”
Yhdysvallat käy Barack Obaman kaudella suoranaista basaarikauppaa löytääkseen Guantánamon vankien sijoittamiseen halukkaita maita.
Pienelle Tyynenmeren saarivaltiolle Kiribatille luvataan miljoonia apudollareita, jos se suostuu ottamaan alkuperältään Kiinan uiguureja olevia vankeja.
Slovenialle kerrotaan, että jos maan johto haluaa tapaamista Obaman kanssa, on sen otettava vanki Guantánamosta. Belgialle vihjataan, että vankien ottaminen olisi ”halpa tapa tulla huomatuksi Euroopassa”.
Mutta sananen liikenee uppiniskaisillekin. Yhdysvaltain viranomaiset varoittivat vuonna 2007 jyrkästi Saksaa, ettei se panisi toimeen pidätysmääräystä niistä CIA:n virkailijoista, jotka olivat sieppaamassa ja viemässä useiksi kuukausiksi Afganistaniin Saksan kansalaista, joka osoittautui syyttömäksi nimisekaannuksen uhriksi.
Kauniilla diplomatian kielellä amerikkalaisdiplomaatti totesi saksalaisille: ”Tarkoituksemme ei ole uhkailla Saksaa, vaan pikemminkin kehottaa, että Saksan hallitus pohtii huolella jokaisen askeleen vaikutusta suhteisiinsa Yhdysvaltain kanssa”.