Jarmo Lintunen

Vaikka Suomi sijoittuu edelleen kärkijoukkoon hyvinvointia ja tasa-arvoa kuvaavissa vertailuissa, huoleenkin on aihetta.

– Suunta on väärä. Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvulta asti, toteaa erikoistutkija Heikki Taimio. Hän on toimittanut tänään keskiviikkona julkistetun kirjan Hyvinvointivaltion suunta – nousu vai lasku? (Työväen Sivistysliitto).

Juuri tuloerojen kasvu on keskeisessä osassa useissa kirjan asiantuntija-artikkeleissa. Taimion julkistamistilaisuudessa esittelemän kaavion mukaan tuloerot ovat palanneet Suomessa noin 40 vuoden takaiselle tasolle. Vuosina 1987–2008 rikkaimman kymmenyksen tulo-osuus kasvoi noin kolmanneksella ja köyhimmän kymmenyksen tulo-osuus pieneni lähes kolmanneksella.

Taantuma on nyt kääntänyt tuloeroja kuvaavat käyrät laskuun. Erojen kasvu jatkuu kuitenkin pian, mikäli politiikassa ei tehdä uudelleenarviointeja, varoitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen kirjan julkistamistilaisuudessa. Uudelleenarviointien tarve esimerkiksi verotuksessa sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa onkin keskeinen artikkelikokoelmasta välittyvä viesti.

Hyvinvointi heikkenee

Taimion mukaan tulonjako on muutakin kuin oikeudenmukaisuuskysymys:

– Tuloerojen kasvaessa hyvinvointi heikkenee. Maissa, joissa tuloerot ovat jo pitkään olleet suuret, on enemmän sosiaali- ja terveysongelmia. Suomi on menossa tähän suuntaan.

Kansainväliset tilastot osoittavat, että suuret tuloerot korreloivat muun muassa lihavuuden, väkivaltaisten kuolemien ja rikollisuuden kanssa. Vastaavasti lasten hyvinvoinnin indeksi on sitä korkeammalla tasolla, mitä alhaisemmat tuloerot ovat. Suomessa esimerkiksi terveyserot ovat viime aikoina kasvaneet samanaikaisesti tuloerojen kanssa.

Aiheesta lisää Viikkolehdessä 5.11.