Jarmo Lintunen

Kirjailija-toimittaja Jani Saxell pureutuu neljännessä kaunokirjallisessa teoksessaan maahanmuuttoon ja romanien kohteluun.

Nykyinen romanikerjäläisten jahtaaminen on pientä verrattuna rikosylikomisario Sauli Nuortaman suunnitelmiin Jani Saxellin romaanissa Unenpäästäjä Florian. Ovelalla ja älykkäällä Nuortamalla on henkilökohtaisesta traumasta juontuvana pakkomielteenä maahanmuuttajien käräyttäminen kaikesta mahdollisesta ja heidän elämänsä tekeminen mahdollisimman hankalaksi.

Nuortaman hampaisiin joutuu myös romaanin päähenkilö Florian Timár, joka on Romanian romani, mutta ei kerjäläinen vaan taustaansa etäisyyttä ottanut urbaani nuorehko mies, joka viihtyy Helsingin yökerhoissa.

Hänen pärjäämisensä salaisuus on unibisnes. Eurooppaa on nimittäin kohdannut unikato. Jonkinlainen nukkuminen onnistuu, mutta ”kokonaiset, lohtua ja ymmärrystä tuovat unet” ovat kadonneet. Virallinen lääketiede ei ilmiötä edes tunnusta, mutta joillakin ihmisillä sanotaan olevan paranormaaleja kykyjä saada toiset näkemään unia.

Sädepommitukset aivojen uni-keskukseen olivat osa Ceausescun aikaista Operaatio Ennustaja-eukkoa.

Suomeen päätynyt Florian on yksi heistä, ja hänen bisneksensä kukoistaa. Paperiasiat viranomaisten kanssa eivät kuitenkaan ole kunnossa. Tämä antaa Nuortamalle mahdollisuuden yrittää kietoa hänet mukaan juoniinsa.

Tietoa historiasta
jännityksen lomassa

Moniaineksinen maagis-realistinen romaani kertoo muun muassa maahanmuuttovastaisesta ilmapiiristä Helsingissä joulukuussa 2010, siirtolaisten ahdingosta Euroopan rajoilla, Romanian historiasta ja nykyisyydestä sekä Suomen romanien historiasta. Se on myös Florianin ja suomalaisen Ann-Stinen rakkaustarina, johon liittyy Florianin erikoisten kykyjen tuottama ahdistus: hän ei tiedä, ”mistä loppui Florian ja alkoivat hänen asiakkaansa”.

ILMOITUS

Dekkarimaistakin jännitystä teoksessa on, sillä erotuksella, että sympatiat eivät ole poliisin vaan byrokratiaa huijanneen Florianin puolella. Tosin inhimillisempikin poliisi romaanissa esiintyy.

Unikato on kiinnostava lähtökohta, joka tuntuu tavoittavan aikamme hengestä jotakin olennaista: hektinen elämäntapa, kvartaalitalouden henki ja individualismi eivät jätä tilaa unille, unelmille ja empatialle. Erilaisia juonteita on kirjassa kuitenkin niin paljon, että unikato jää taustalle.

Monenlaisten ainesten yhdistelystä huolimatta romaanin kerronta kantaa. Välillä selvitetään pitkästi Nicolae Ceauşescun diktatuurin mielettömyyksiä – ja sen joitakin hyviä puolia romanivähemmistön kannalta. Tämä tietokirjamainenkin osuus on antoisaa luettavaa, ja on sillä yhteys juoneenkin.

Oudot kyvyt peräisin
salaisista kokeista

Romaanin yhtenä eetoksena on selvästi romaniväestön sorron ja ahdingon esiintuominen. Silti voi pohtia, uusintaako Florianin telepaattisten kykyjen esittely käsityksiä romanien oudosta toiseudesta.

Yksi vastaus saadaan, kun noiden kykyjen alkuperä paljastuu: ne eivät ehkä johdukaan mustalaisuudesta sinänsä, vaan kokeista, joita Florianin perheelle tehtiin tämän ollessa lapsi. Sädepommitukset aivojen unikeskukseen olivat osa Ceauşescun aikaista Operaatio Ennustajaeukkoa, jossa yritettiin saada selvyyttä romanien väitetyistä paranormaaleista kyvyistä.

Romaani perustuu merkittäviltä osin kirjallisiin lähteisiin, jotka on lueteltu teoksen lopussa. Yksi niistä on Riikka Tannerin ja Tuula Lindin Käheä-ääninen tyttö (Tammi 2009). Kirjan lukeneena ei voi välttyä huomaamasta, että Unenpäästäjä Florianissa esiintyvän suomalaisromani Anitan elämäntarina on tiivistelmä Käheä-äänisessä tytössä kerrotusta Lindin tarinasta, monia pieniä yksityiskohtia myöten. Riippumatta siitä, liittyykö tähän tekijänoikeudellisia ongelmia vai ei, ratkaisu ei tunnu hyvältä.

Saxellin romaanin keskeisimmät henkilöt ovat moniulotteisia hahmoja, jotka tuskin ovat kopioita muussa kirjallisuudessa esiintyvistä todellisista tai fiktiivisistä henkilöistä. Myös Anitan ja tämän sukulaisten hahmojen rakentamisessa olisi kannattanut nähdä enemmän vaivaa.

Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian. Avain 2010.