Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki
Linkki Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiöstä kertovaan artikkeliin (KU Viikkolehti 5.11.2004) on jutun lopussa.
Muodostettiin vuonna 1952 kommunismin vastaiseksi ”keskuselimeksi”, tarkoituksena alentaa vaivihkaa kommunistien hallitseman SKDL:n kannatusta ja estää sen pääsy hallitukseen.
Perustamisen syynä oli pelko siitä, että Suomi ajautuisi kansandemokratiaksi, jos viidennes suomalaisista äänestäisi jatkossakin SKDL:oa.
Porvaripiirit epäilivät kommunisteja 1950-luvulla monenlaisista salahankkeista ja kumousaikeista kuten yrityksestä soluttautua armeijaan.
Aktiivinen toiminta jatkui Neuvostoliiton romahtamiseen asti.
Nykyisin säätiön toiminta on hiipunut kesäkurssin järjestämiseen.
Elinkeinoelämän varjo-organisaatiot, jotka 1970–80 keräsivät mustia listoja opettajista ja vaivihkaa pyrkivät laskemaan kommunistien kannatusta, ovat aktiivisia nykyäänkin.
Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiö esimerkiksi järjestää kesäisin lukiolaisille kautta maan tarkoitettuja kansalaistiedon kursseja Päivölän kansalaisopistossa Tarttilassa Valkeakoskella. Viikon mittainen kurssi ruokineen ja asumisineen maksaa lukiolaiselle 25 euroa.
Halukkaiden joukosta valitut 120 tulevaisuuden vaikuttajaa kutsutaan kurssille, jossa ykkösrivin vaikuttajat luennoivat Natosta, EU:sta, puolustusvoimista, taloudesta ja ulkopolitiikasta.
Miksi SYT-säätiö kurssittaa nuoria ilmaiseksi?
– 1970–80-luvuilla, jolloin kursseja järjestettiin enemmänkin, se oli tällaista mielipiteisiin vaikuttamista jakamalla meidän mielestämme oikeaa tietoa sosialismista, kommunismista ja yhteiskunnan kehittymisestä, tukisäätiön puheenjohtaja Risto Piepponen aloittaa vastaamisen.
Hän jatkaa, että nyt kun Suomessa ei ole itsesensuuria, kurssin järjestäminen ei enää ole tarpeellista.
– Mutta siellä käy innokkaita nuoria ihmisiä, jotka keskustelevat. Että se nyt on jatkunut ilman sen suurempaa tarvetta.
Onko säätiöllä liikaa rahaa, kun ilman tarvetta järjestetään?
– Rahaa on hirveän vähän. Säätiön varat on noin kaksi miljoonaa euroa, josta vuotuinen osinkotuotto on 60 000-70 000 euron kieppeillä. Ei sillä muuta (kuin kurssin) pysty tekemään muutaman apurahan lisäksi.
Piepponen toistaa, että kurssien järjestämisen syynä on se, että on olemassa ”innokkaita nuoria, jotka haluavat levittää korviensa väliä kuuntelemalla korkeatasoisten esitelmöitsijöiden puheita”.
– Tämä on tiedon jakamista ja virikkeiden antamista. Tietenkin nytkin kursseilla otamme esille sellaisia asioita, jotka meidän mielestämme ovat tärkeitä.
Tukisäätiö on järjestänyt kursseja jo 35 vuotta. Alun alkaen niitä oli neljällä paikkakunnalla eri puolilla maata ja niin, että kaikilla maan lukioilla oli oma kiintiönsä, montako oppilasta sai lähettää.
Korkean tason puhujat
Halukkaista kysyttiin usein vielä ennen kutsun lähettämistä arvio lukion historian tai yhteiskuntaopin opettajalta. Kursseille haluttiin yhteiskunnallisista asioita kiinnostuneita oppilaita.
Nyt kursseja on enää Päivölän kansalaisopistossa. Ja kiintiöistäkin on rehtori Asko Aulangon mukaan luovuttu. Kurssin tarkoituksena on hänen mukaansa antaa kuva siitä, missä Suomi on tällä hetkellä ulkopolitiikassa ja taloudessa.
Kurssin sisällöstä – teemat ja luennoitsijat – päättää nykyisin rehtori.
– Tukisäätiöllä voi olla jotain vakioesitelmöitsijöitä, jotka ovat olleet pitempään mukana, mutta voin itsenäisesti päättää.
Jo useampana vuonna kurssilla ovat esitelmöineet muun muassa valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä ja valtiosihteeri Pertti Torstila ulkoministeriöstä. Ensimmäistä kertaa kurssilla puhui viime kesänä Nokian yhteistyösuhteista ja yhteiskuntavastuusta vastaava johtaja Esko Aho.
Edelliskesänä puhujana oli kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
– Ensi kesänä yritämme saada Mari Kiviniemen, Aulanko kertoo.
Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki
Linkki Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiöstä kertovaan artikkeliin (KU Viikkolehti 5.11.2004) on jutun lopussa.
Muodostettiin vuonna 1952 kommunismin vastaiseksi ”keskuselimeksi”, tarkoituksena alentaa vaivihkaa kommunistien hallitseman SKDL:n kannatusta ja estää sen pääsy hallitukseen.
Perustamisen syynä oli pelko siitä, että Suomi ajautuisi kansandemokratiaksi, jos viidennes suomalaisista äänestäisi jatkossakin SKDL:oa.
Porvaripiirit epäilivät kommunisteja 1950-luvulla monenlaisista salahankkeista ja kumousaikeista kuten yrityksestä soluttautua armeijaan.
Aktiivinen toiminta jatkui Neuvostoliiton romahtamiseen asti.
Nykyisin säätiön toiminta on hiipunut kesäkurssin järjestämiseen.