Monet asunnottomuutta kokeneet elävät yhteiskunnan ulkopuolella, näkymättöminä ja hiljaa. Heidän määränsä on taas kasvussa.

– Meille olis kelvannut minkälainen koppi tahansa. Paikka, josta oven olisi saanut lukkoon eikä kukaan olisi tullut kutsumatta.

Näin sanoo Meile Pentikäinen, takanaan kahdeksan vuotta kadulla. Ja invavessoissa, porttikongeissa ja pusikoissa.

Nyt hänellä on puolisonsa Sergei Sadejeffin kanssa kaksio ja kissa, ”herran kukkarossa Kontulassa”.

– Me ollaan hyvä esimerkki, että toivottomiin tapauksiinkin kannattaa satsata. En olisi nähnyt 60-vuotispäivääni elokuussa, jos emme olisi asuntoa saaneet.

Asunnottomuus ei ole vain sosiaalinen ongelma. Sen taustalla piilevät rakenteelliset ongelmat, joiden takana puolestaan ovat poliittiset päätökset.

ILMOITUS

– Helsingin tyhjistä kiinteistöistä riittäisi asunto jokaiselle Suomen asunnottomalle, mikäli näin haluttaisiin ja poliittista tahtoa löytyisi, muistutettiin Asunnottomien yön tiedotustilaisuudessa Kiasmassa.

Meile Pentikäisen ja Sergei Sadejeffin koko tarinan voi lukea 15.10. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta eri puolilla Suomea.

Hiljaisuus rikkoutuuValokuvanäyttely Helsingissä, Kiasman Takaikkuna-galleriassa 31.10 saakka. Vapaa pääsy.Näyttelyn kuvat on koottu projektissa, jossa yhdeksän asunnotonta henkilöä kuvasi omasta näkökulmastaan tilannettaan ja elämäänsä.Kuvien rinnalla esillä ovat kuvaajien omin sanoin kertomat tarinat.