Lehtikuva/ Markku Ulander

Eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa on jo vuosia keskitytty vain maahanmuuton tuomiin kustannuksiin ja unohdettu itse maahanmuuttaja, väittää Jussi Förbom keskiviikkona julkaistussa Hallan vaara -kirjassaan.

Förbom kirjoittaa pamfletissaan, että maahanmuuttoa pidetään hyväksyttävänä vain silloin, jos ihmiset tulevat Suomeen töihin.

Förbomin mukaan poliittisessa maahanmuuttokeskustelussa on lähes ylivoimaista katsoa maahanmuuttajan lähtötilannetta.

– Vaikka joskus maahanmuuttajan on vain lähdettävä pois, paetakseen tai työllistyäkseen.

Förbom tutki eduskunnassa käytyjä keskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010. Hän halusi tietää, onko maahanmuuttokeskustelu koventunut vasta viime vuosina.

ILMOITUS

Selvisi, että maahanmuutosta ei ole aiemminkaan keskusteltu maltillisesti ja rakentavasti. Kovaa kieltä on käytetty aina.

– Tajusin hyvin pian, ettei se ole mikään uusi ilmiö vaan juontaa juurensa pidemmälle, Förbom sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa.

Hänen mukaansa useiden maamme eturivin poliitikkojen puhetapa on ollut asenteellista ainakin 2000-luvun ajan. Erityisesti se on ollut humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden lisäämisen vastustamista.

”Kansanedustajilla suuri vastuu”

Tiukinta eduskunnan turvapaikkapoliittista linjaa ovat vetäneet kokoomus, keskusta ja SDP hallitusvastuussa vuorotellessaan.

Kirjassakin siteeratun kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan puhe on lisääntynyt, koska ongelmatkin ovat lisääntyneet. Zyskowicz luettelee syiksi turvapaikanhakuprosessin hidastumisen ja sen, että suurin osa hakemuksista on perusteettomia.

– Tämä on tyypillinen tapa lähteä keskusteluun, sanoo Förbom.

– Silloin sävy on se, että ihmisten tulo on ongelma. Kansanedustajilla on suuri vastuu olla puhumatta asenteellisesti ja vahvistamatta pelkoja, joita kansalaisilla saattaa olla.

Vielä vuosituhannen alussa ja jopa 2004 eduskunnassa laitettiin hanttiin, kun RKP:n silloinen peruspalveluministeri Eva Biaudet asettui hallitusrintamaa vastaan ihmetellessään maahanmuuttokeskustelun asennetta. Nyt samanlainen puheenvuoro saisi Förbomin mukaan vastaansa paitsi arvostelua myös sosiaalisessa mediassa uhkailua.

– Vastakkaiset mielipiteet ovat hukkuneet koventuneen volyymin alle.

Sanoilla luodaan pelkoa

Förbom on kiinnittänyt huomiota erityisesti sanoihin. Eduskunnassa on vuosien mittaan oltu huolissaan siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut karkaamassa käsistä. Ihmisten tuloa on kuvattu ”tulvaksi”. Maahanmuuttoon ahkerasti liitettyjä sanoja ovat olleet myös ”turvapaikkaturismi” ja ”ankkurilapsi”.

Förbomin mukaan sanat tarttuvat herkästi puhujasta toiseen kyselytunneilla ja istunnoissa. Samalla merkitykset sanojen takana katoavat.

Erityisen huolestuttavaa hänen mukaansa on, että maahanmuuttajien suuren määrän uskotaan lisäävän ennakkoasenteita heitä kohtaan.

Förbomin mielestä maahanmuuttokeskustelu ei tuota tulosta sillä volyymilla jolla sitä nyt käydään.

– Sen sijaan, että nähdään valtavan suurena järjestelmän puutteena, että joku saattaa päästä sen läpi ja jäädä tänne vielä asumaankin, annettaisiin maahanmuuttajan itse kertoa tarinansa.