Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka arvioi Ruotsin vaaleja blogissaan. Hänen mukaansa Ruotsindemokraattien valtiopäivien kynnyksen ylittäminen oli isku vasten ”kansankodin” kasvoja.

”Ruotsi on ollut liberaalin hyvinvointivaltion maineessa. Maalla on pitkät juuret yhteiselosta maahanmuuttajien kanssa.”

Puhakka arvioi Ruotsidemokraattien menestyksen vaikuttavan myös muiden puolueiden maahanmuuttopolitiikkaan.

”Ruotsidemokraatit varmistivat itselleen puhujalavan kansakunnan ykköspaikalla. Suomessa Perussuomalaisten kovat maahanmuuttajakannat ovat aktivoineet kokoomuksen ja demarit koventamaan linjaansa maahanmuuttoasioissa.”

Vasemmistopuolue ei ole mediaseksikäs

Puhakka arvioi myös, että perinteiset demarit saattoivat jopa vierastaa punavihreää liittoutumaa.

ILMOITUS

”Demarit ovat tottuneet itseriittoiseen valtaan. Puheenjohtaja Mona Sahlin oli alun perin tekemässä liittoumaa vain vihreiden kanssa, mutta ay-liikkeen painostuksen jälkeen hän suostui ottamaan kimppaan Lars Ohlyn johtaman Vasemmistopuolueen.”

Puhakan arvion mukaan Vasemmistopuolue ei Ohlyn aikana ole ollut mediaseksikäs ja kannatus on uinut syvällä alamaissa.

”Nyt ruotsindemokraatit menivät edelle. Menon on kohennuttava, mikäli puolue aikoo ylittää äänikynnyksen seuraavissa vaaleissa. Alavireinen kannatus ruokkii itse itseään.”

Vaikutuksia Suomenkin vaaleihin

Puhakka arvioi, että ensi kevään eduskuntavaaleissa Suomessa on myös aito ”kahden sarjan” ottelu. Kolme suurinta puoluetta kamppailee pääministerin paikasta. Kokoomuksen kannattajien epävarmuus on kasvanut ja puolue ottaa kaiken irti Ruotsin porvarien voitosta.

”Toisessa sarjassa käydään Suomessa keskisuurten puolueiden välisestä suuruudesta kamppailu. Vihreät ja Perussuomalaiset ovat haastamassa Vasemmistoliiton neljänneksi suurimman puolueen paikkaa. Se on kova haaste Vasemmistoliitolle.”

Ruotsissa saatetaan Puhakan mukaan mennä kohti monipuoluejärjestelmää, kun ennen ylivoimaiset sosialidemokraatit alkavat olla yksi puolue muiden joukossa.

”Onkin kiinnostavaa, että millaisia johtopäätöksiä punavihreä liittoutuma tekee vaalien jälkeisestä ajasta. Jatketaanko nykyistä blokkipolitiikkaa oppositiossa vai siirrytäänkö poliittisten kompromissien kautta suomalaiseen maan tapaan hallita, jossa eri puolueiden koalitiot ovat tulevaisuudessa mahdollisia?”