LEHTIKUVA

Ruotsalaistutkijan mukaan yhä useammalla on tyhjä työ.

Oletko mainosmies, puhelinmyyjä, kiinteistönvälittäjä, kynsiteknikko tai sosiologi?

Jos olet, työsi on ruotsalaisen sosiologin Roland Paulsenin mielestä hyödytöntä. Hän perustaa arvionsa tutkimustuloksiinsa haastateltuaan 40:tä työntekijää, joille maksetaan kokopäivätyöstä, mutta jotka tutkijan mukaan tekevät oikeita töitä vain puolet ajasta.

Paulsenin kirja Arbetssamhället julkistettiin Ruotsissa elokuun alussa. Se käsittelee työn ja sen ideologian muutosta teknologian kehittyessä.

Miksi nostaa työllisyysastetta?

Paulsen on ruotsalaislehtien haastatteluissa arvioinut, että yhä useampi työ on sisällyksetöntä ja hyödytöntä. Hänestä onkin moraalisesti hyväksyttävää luistaa siitä.

Upsalan yliopistossa tutkijana työskentelevä Paulsen ihmetteleekin useissa haastatteluissa sitä, että puolueet pitävät tärkeänä työllisyysasteen nostamista.

ILMOITUS

– Kaikki ovat niin yhtä mieltä siitä, että päämääränä tulee olla täystyöllisyys, että luomme tarpeettomia, tuottamattomia töitä, hän toteaa Dagens Nyheterissä.

Paulsenin mukaan työ menettää sisältöään teknologian kehittyessä.

– Kutsun sitä tyhjäksi työksi. Kyse on pääosin virkailijoista, joista moni omistautuu yksityiselämälle työpaikallaan, hän on sanonut.

– Ihminen on luova ja pystyy täyttämään tyhjän ajan asioilla, jotka tuntuvat merkityksellisemmiltä kuin työ.

Tarpeettomin ansaitsee eniten

Paulsen toteaa kirjassaan, että 1930-luvun jälkeen tuottavuus on Ruotsissa viisinkertaistunut jotakuinkin samana pysyneillä työtunneilla. Sama kehitys jatkossa edellyttää, että työajasta yhä suurempi osa on tyhjäkäyntiä.

Paulseninkin mielestä on kuitenkin olemassa myös merkityksellisiä ja tuottavia töitä. Ilman roskakuskeja, sairaanhoitajia, lääkäreitä, opettajia ja kadunlakaisijoita yhteiskunta ei toimisi.

Mutta erilaiset, Paulsenin suhteellisen tarpeettomiksi arvioimat virkamiehet ja asiantuntijat ovat lisääntyneet. Heille maksetaankin työstään hyvin.

– Roskakuskeilla ja sairaanhoitajilla on alhainen palkka. Eniten taas ansaitsevat ne, jotka eivät tuota mitään, vaan siirtelevät rahaa paikasta toiseen, Paulsen kärjistää.

Hän toteaa, että mitä erikoistuneempi asiantuntija työntekijä on, sitä vaikeampi työnantajan on arvioida, tekeekö tämä oikeasti töitä. Tutkimuksessa tuli vastaan pankkitoimihenkilö, joka käytti kokopäivätyöstään neljänneksen työhönsä.

Hän toteaa, että työntekijän velvollisuus olla tuottava onkin loppujen lopuksi historian janalla aika uusi ilmiö. Sitä ei tunnettu antiikin Kreikassa eikä vielä amerikkalaisen autoteollisuuden alkuaikoinakaan.