Sirpa Koskinen

Pätkitty työ ja toimeentulo-ongelmat ovat tuttuja koulutustasosta riippumatta, totesivat Työväen Musiikkijuhlilla tavanneet Leila Tilvis PAM:sta ja Sinikka Torkkola Tieteentekijöiden liitosta.

Korkeakoulutus ei enää ole turvatun toimeentulon tae. Esimerkiksi tutkijakoulun tutkijoiden palkat ovat Tampereen yliopiston pääluottamusmiehen Sinikka Torkkolan mukaan keskimääräisesti 1 800 euron tasolla.

Torkkola muistuttaa, että akateemisillakin aloilla työtä teetetään pätkissä. Esimerkiksi sijaisuuksia tekeville opettajille ovat tuttuja 10 kuukauden mittaiseksi pätkityt työsuhteet. Hoitoalallakin pätkitty työ on hyvin tavallista.

Citymarketin pääluottamusmiehelle Leila Tilvikselle pätkitty työ on raadollista arkipäivää, sillä tavaratalon työntekijöistä 81,5 prosenttia tekee osa-aikatyötä. Osa-aikatyö tarkoittaa yleensä niin pientä palkkapussia, ettei työllään tule toimeen.

Pätkityn ja halkaistun työn ongelmat yhdistävät naisvaltaisten alojen ay-aktiiveja yli ammattiliitto- ja koulutusrajojen. Tämän totesivat Palvelualojen ammattiliiton PAM:n kojulla Tervasaaren tehtaan pihamaalla tavanneet Tilvis ja Torkkola.

Oikeus
toimeentuloon

Tilviksen edustamalla alalla PAM:ssa osa-aikatyö on yleistä.

ILMOITUS

– Jos tekee 30-tuntista työpäivää, kuukaudessa myyjälle jää käteen noin tuhat euroa ellei ole työaikalisiä. Jotkut joutuvat ilman omaa haluaan tekemään jopa alle 30 tunnin työviikkoa.

Tuhannen euron ansio ei riitä elämiseen.

– Jos ihminen käy joka päivä töissä, hänellä pitäisi olla perustuslaillinen oikeus tulla myös toimeen työllään, Tilvis sanoo.

Lisätunneilla palkka tietysti nousee, mutta niiden saaminen vaatii työntekijältä Tilviksen mukaan usein erityistä nöyryyttä.

Torkkola puhuu pelolla johtamisesta. Se tunnetaan akateemisella alalla.

– Jos olet kiltti, saat töitä.

Maistereiden
palkkakuoppa

Tutkijakoulun tutkijoiden palkat parhaimmillaankin ovat Torkkolan mukaan useita satoja euroja alle suomalaisen keskipalkan.

Teoriassa nuorempi tutkija toki voisi kysyä palkkansa perusteita ja vaatia tason nostoa. Käytännössä vain harva niin tekee.

– Jo sopimusten noudattamisen vaatiminen voi merkitä yhteistyökyvyttömän leimaa ja uranäkymien kariutumista.

Tutkijoiden palkkakuopasta ei kukaan halua ottaa vastuuta.

–Vaarana on, että lamalääkkeeksi, maistereiden työttömyyden vähentämiseksi, perustetut tutkijakoulut kiinnostavat opiskelijoiden parhaimmistoa vain ellei muuta ole tarjolla, Torkkola toteaa.

Tapaaminen
risteilyllä

Pätkityn työn ongelmat ovatkin siinä määrin yleisiä, että Torkkola ja Tilvis päättivät järjestää aihetta käsittelevän luottamusmiestapaamisen Vasemmistoliiton ja Kansan Uutisten yhteisellä risteilyllä ensi lokakuussa. Mukaan kutsutaan työntekijöitä erilaisista työpaikoista kaupoista yliopistoihin ja sairaaloista tehtaisiin.

Luottamusmiehet yhdenvertaistamassa työelämää -tapaamisessa pohditaan, miten työn teettämisen muuttuneet muodot vaikuttavat luottamusmiehen tehtäviin ja miten ne vaikuttavat luottamusmiesten tarpeeseen.

Tuleva tapahtuma on tarkoitettu sekä luottamusmiehille että niille, jotka tarvitsevat luottamusmiestä.

Torkkolan mielestä tapaaminen on tärkeä myös siksi, että palkansaajan tietoisuus omista oikeuksista on heikentynyt.

– Monelta on unohtunut se ay-toiminnan perusasia, että kun on vahva kollektiivi, yksilön ei tarvitse yksin asettua maalitauluksi.

Torkkola työskentelee erikoistutkijana tiedotusopin laitoksen journalismin tutkimusyksikössä.