Määrärahoja jäädytetään, sopimuksia puretaan hoitajan kunnon heiketessä
Puolisoaan, vanhempaansa tai vammaista lastaan kotona hoitavat ovat saaneet kevään mittaan monessa kunnassa ikävää postia. Omaishoitosopimus on pitänyt tehdä uusiksi, kun kunta on leikannut säästösyistä tukea ja vapaapäiviä.
Sopimusten saneerauksessa on Omaishoitajat ja Läheiset Liiton mukaan tehty myös laittomuuksia. Liitolla on yksi räikeä tapaus selvitettävänä.
– Kunta katsoi, että iäkästä puolisoaan hoitava vanhus on liian heikkokuntoinen omaishoitajaksi. Sopimusta ei uusittu, mutta mitään hoitoa ei järjestetty tilalle, liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen kertoo.
Yleensäkin pulmana on, ettei hoitosopimuksessa mainita, miten toimitaan hoidettavan tai hoitajan kunnon laskiessa. Menettelystä pitäisi Kiljusen mukaan sopia omaishoitosopimusta solmittaessa.
– Hoitajan terveydentilaa ei juuri seurata. Käytäntö on hyvin kirjavaa. Omaishoitajien kunto on heikompi kuin keskimäärin heidän ikätovereidensa.
Kunnat jäädyttävät omaishoitorahoja
Yksi parannus olisi Kiljusen mukaan, että omaishoidontuki siirrettäisiin Kelan maksettavaksi, kuten sen uusi pääjohtaja Liisa Hyssälä on esittänyt.
Kelan maksamana hoitotuki tulisi kaikille siihen oikeutetuille omaisille. Nyt kunnat kiertävät lakisääteistä velvoitettaan laittamalla budjettiin omaishoidon määrärahan, jota ei saa vuoden mittaan ylittää.
– Monissa kunnissa omaishoidon määräraha on lyöty budjetissa lukkoon koko vuodeksi. Uusia sopimuksia ei tehdä, koska niihin ei ole varaa, kertoo puheenjohtaja Silvo Nybacka Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksestä.
Sama voi Nybackan mukaan olla edessä Oulun kaupungillakin. Sillä on noin tuhat omaishoitosopimusta.
Vielä alkuvuodesta kaupunki maksoi lakisääteistä parempaa tukea. Toukokuusta lähtien tuen taso putosi ja vapaapäiviin tuli muutoksia.
– Säästöt näkyvät, taso putosi. Pelkään, että muutoksia tulee vielä lisää.
Lain mukaan omaishoitajalle pitää taata kolme vapaapäivää kuukaudessa. Vähimmillään hoitopalkkio on 347,41 euroa kuukaudessa.
Hoitajakin tarvitsee kuntoutusta
Kiljunen huomauttaa, että omaishoitaja tarvitsee tukea ja kuntoutusta itsekin.
– Hoidettavien siirtäminen kuntien vastuulle tietäisi niille isoja menoja. Siksi omaishoitajille tulisi saada työterveyshuolto, jonka kunnat järjestäisivät.
Hän muistuttaa, että sodan käynyt ikäpolvi on valmis huolehtimaan toisistaan.
– Entä sitten, kun nuoret aikuiset joutuvat saman tilanteen eteen. Ovatko he valmiit hoitamaan omaisensa noin pienellä korvauksella, Kiljunen kysyy.