Jarmo Lintunen

Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Kauppila, 64, jättää politiikanteon nuoremmilleen, kun hän ensi keväänä päättää kahdeksan vuotta jatkuneen työnsä eduskunnassa.

– Toivon, että nuorempi ikäpolvi ottaa vastuuta ja lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin.

Kauppila kuuluu siihen harvenevaan kansanedustajakaartiin, jotka ovat nousseet politiikkaan tehtaan lattialta ay-liikkeen kautta.

– Tällaisella uralla ei tänne eduskuntaan taida enää uusia naamoja tulla.

Harvassa ovat nykyään myös suuret työpaikat, joiden noste kannattelisi luottamusmiehenä kannuksensa hankkinutta työläistä aina Arkadianmäen pylvästaloon asti.

ILMOITUS

Askon huonekalutehtaan puusepän ay-ura alkoi työosaston luottamusmiehenä Lahdessa vuonna 1968.

– Kiroiltiin porukalla huonoja urakoita.

Vuonna 1973 aukesivat pääluottamusmiehen tehtävät ja sitä kesti kymmenisen vuotta, kunnes kutsu kuului SAK:laisen Puuliiton aluetoimitsijaksi. Eduskuntaan Kauppila valittiin 2003.

Lahden kaupunginvaltuustossa Kauppila on ollut vuodesta 1977 yhden vaalikauden taukoa lukuun ottamatta.

Kannatuksensa Kauppila on luonut pääluottamusmiehenä. Parhaimmillaan Askolla oli 70-luvun puolivälin vaiheilla 2500 työntekijää.

Työväenpuolue ilman työväkeä

Kauppilan mielestä työmiehen taustalle ei enää anneta arvoa politiikassa, ei edes työväenpuolueissa.

– Me ollaan vähän niin kuin maskotteja, niin demareissa kuin meillä vasemmistoliitossakin. Äänestää saa, mutta mieluummin jotakin muuta kuin toista duunaria, Kauppila hymähtää.

Kauppila laukoo käsityksiään rauhallisesti myhäillen, ikään kuin piruillen.

– Ennen perusduunaria arvostettiin, mutta vasemmistoliitossa meininki muuttui Suvi-Anne Siimeksen puheenjohtajakaudella.

Vasemmistoliitossa ja demareissa viimeisiä mohikaaneja on vielä jokunen jäljellä, mutta rivit harvenevat. Moni on ilmoittanut jäävänsä pois vaaleista ensi keväänä.

– On mielenkiintoista nähdä, mihin nekin äänet sitten menevät. Ne eivät ole ihan suoraan poliittisia ääniä.

Kannatuspohjaa on luotu toiminnalla luottamustehtävissä. Monia on tullut matkan varrella autettua.

Eduskunnalle kontrollivaltaa

Kauppilan mielestä eduskunnan työtä pitää kehittää niin, että parlamentti voi paremmin seurata miten sen budjetissa päättämiä rahoja käytetään.

– Syyskausi olisi kuten nytkin budjetin tekoa. Kevätkaudella tarkastetaan mihin rahat on törsätty ja mitä niillä on saatu aikaan.

Ministeriöiden valta on Kauppilan mukaan niin suuri, että eduskunnassa ei välttämättä tiedetä asioista mitään. Eduskunnan tulisi hänen mielestään voida kontrolloida ministeriöiden toimintaa.

– Kun valta on ministeriöissä, se on käytännössä usein ministeriöiden kokeneilla virkamiehillä, Kauppila tuumii.

Missä ovat isot grynderit?

Kauppila on hieman oudoksuen katsellut sivusta vaalirahamylläkkää. Poliitikkoja hän pitää syypäinä lähinnä siihen, että on menty peittelyn ja valehtelun tielle ja kärytty yksinkertaisista asioista ja tyhmästi.

– Kaiken kokeneena ja nähneenä voin sanoa, ettei touhu ole vuosien varrella ainakaan pahemmaksi mennyt, pikemminkin päinvastoin.

– Muistellaan vaikka gryndereiden kulta-aikoja 70-luvulla ja 80-luvun noususuhdanteessa. Rahaa kylvettiin säkeissä, kun uusia rakennettavia asuinalueita jaettiin. Se päti kaikkiin kaupunkeihin, se oli maan tapa.

Vaalirahajupakassa Kauppila on ihmetellyt, missä piileskelevät rakennusalan suuret tekijät. Silmätikkuna olevan Nova Groupin hän laskee pikkutekijäksi.

– Ihmettelen, jos suuret suomalaiset isänmaanystävät ovat olleet vaalien aikaan täysin toimettomina.