Maahanmuuttokeskustelu on käynyt kuumana koko kevään ja alkukesän, mutta valmisteilla oleva maahanmuuttajien kotoutumista koskeva lakimuutos ei näytä kiinnostavan kansaa. Lakia on voinut kommentoida sisäministeriön otakantaa.fi-sivustolla, mutta ennen juhannusta suljettu keskustelu keräsi vain 18 kommenttia.

Esimerkiksi suurten markettien rakentamista koskevia kommentteja on tullut jopa kuusi kertaa enemmän.

Kotouttamislain uudistus saattaa olla liian iso pala hahmotettavaksi, arvelee sisäasianministeriön ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi.

– Ihmisten on helpompi lausua mielipiteitä kapeammista asioista kuten viime aikoina puhuttaneista kerjäläisistä ja isoäideistä. Maahanmuuttajien kotoutumista sinällään halutaan selvästi tukea. Tietyt kynnykset on jo ylitetty ja ollaan maassa laillisesti, Suomi sanoo.

Järjestöt huolissaan opiskelijoista

Mielipiteitä pyydettiin myös 150 taholta, muun muassa ministeriöiltä, järjestöiltä ja kunnilta. Kiitosta sai lain laajentaminen koskemaan kaikkia oleskeluluvan saaneita. Nykyisin kotouttamistoimenpiteiden piirissä ovat lähinnä työttömät maahanmuuttajat. Avioliiton, opiskelun tai työn vuoksi Suomeen muuttaneet jäävät usein neuvonnan ulkopuolelle.

ILMOITUS

– Kääntöpuolena oltiin huolissaan resursseista. Myös alkuvaiheen uudistukset, perustietopaketit ja alkukartoitukset ovat saaneet kritiikkiä paikallistasolta, Suomi kertoo.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten maahanmuuttajaopiskelijoiden asemaa voisi parantaa. Lisäksi koko maahanmuuttajaperheen tilanne herättää kysymyksiä. Niihin on vastattu lakiehdotuksessa koko perhettä koskevalla kotouttamissuunnitelmalla. Sen myötä myös ala-ikäiset lapset pääsisivät kotouttamisen piiriin.

– Nykylaissa on jo annettu eväitä tähän, mutta koko perheen suunnitelmia ei ole juurikaan tehty. Muutoksella voidaan auttaa niitä perheitä erityispalvelujen piiriin, joissa on esimerkiksi sairas tai vammainen perheenjäsen.

Uudistuksen myötä kaikki maahanmuuttajat saisivat halutessaan työ- ja elinkeinotoimiston järjestämän alkukartoituksen, jossa arvioitaisiin kielikoulutuksen tarve sekä se, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman.

– Uutta esityksessä on, että muukin kuin työtön maahanmuuttaja voi saada suunnitelman, Suomi kertoo.

Kunnille enemmän vastuuta

Uudistuksen myötä kunnat saisivat enemmän vastuuta kotouttamisesta. Niiden ei silti jatkossakaan tarvitse ottaa kiintiöpakolaisia vastaan. Sitä on kuitenkin rohkaistu valtion maksamalla korvauksella vuosittaisessa pakolaiskiintiössä vastaanotetuista henkilöistä. Korvausta saisi neljältä vuodelta aiemman kolmen sijaan.

Jotta korvausta annetaan, kuntien on tehtävä kotouttamisohjelma. Tähän asti on riittänyt, että se on laadinnassa, mutta nyt vaaditaan valmis ohjelma.

Kotouttamislain uudistuksia on tarkoitus kokeilla kymmenessä kunnassa ensi vuoden alusta. Itse laki tulisi voimaan syyskuussa 2011.