Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä julkisti maanantaina väliraporttinsa yhteisö- ja pääomatuloverotuksen, arvonlisäverotuksen sekä ansiotuloverotuksen kehittämissuunnista.
Työryhmä esittää yrityksiltä perittävää yhteisöveroa alennettavaksi 26 prosentista 22 prosenttiin. Tätä perustellaan etenkin verotuksen kilpailukyvyllä kansainvälisten yritysten päättäessä investoinneistaan ja sijoittumisestaan.
Pääomatuloveroa esitetään korotettavaksi 28 prosentista 30 prosenttiin. Pörssiyhtiöissä osinkojen nykyinen osittainen verovapaus poistuisi.
Pörssin ulkopuolisissa yrityksissä laskettaisiin yhtiön nettovarallisuudelle valtion maksamia korkoja vastaava normaalituotto. Tätä tuottoa vastaavista osingoista 65 prosenttia olisi verovapaata ja lopuista saaja maksaisi veroa pääomatuloprosentin mukaan, samoin kun normaalituoton ylittävistä osingoista.
Työryhmän koelaskelmien mukaan muutos kohtelisi suhteellisen tasapuolisesti eri toimialoilla olevia erikokoisia yrityksiä, mutta suosisi nopeasti kasvavia yrityksiä.
Muutos pienentäisi yritysten maksamia veroja, mutta lisäisi osingoista maksettavia veroja.
Hetemäen mukaan muutoksen jälkeen ansiotuloja ja pääomatuloja kohdeltaisiin yhtenäisemmin ja myös houkutus muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi pienenisi.
Pienituloisten loukut jäivät auki
Ansiotuloverotuksessa työryhmä jatkaa työtään siltä pohjalta, että rajaveroasteita alennetaan kaikilla tuloasteilla ja ylin rajaveroaste eli lisätulosta maksettava vero painetaan noin 50 prosenttiin. Tämä merkitsisi verotuksen progressiivisuuden vähentämistä.
Muutos keventäisi ansiotuloverotusta, mutta ei koskisi muita tuloja kuten sosiaalietuuksia. Loppuraporttiinsa, joka pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä, työryhmä selvittää, miten pienempiin ansiotuloihin liittyviä tuloloukkuja voitaisiin purkaa. Se kuitenkin epäilee, että tämä ei enää välttämättä ole järkevää verotuksen keinoin.
Jatkotyön varaan jää myös se, miten verotuksella tuetaan osaamisen kasvattamista. Siihen liittyy myös osaamisen kehittyminen työuran aikana. Loppuraportissaan se ottaa kantaa myös erilaisiin verovähennyksiin.
Korotuksia kulutusveroihin
Arvonlisäverotuksessa työryhmä kannattaa nykyisten alennettujen arvonlisäverokantojen poistamista ja siirtymistä yhtenäiseen arvonlisäverokantaan, joka olisi nykytasolla 20,4 prosenttia. Työryhmän mukaan yhtenäiseen alv-kantaan siirtymisellä ei olisi tulonjakovaikutuksia.
Koska kulutusverotuksessa ollaan juuri siirrytty toiseen suuntaan, työryhmä esittää väliaikaisena ratkaisuna kaikkien arvonlisäverokantojen nostamista kahdella prosenttiyksiköllä. Yleinen arvonlisävero nousisi tällöin jossain vaiheessa 25 prosenttiin.
Yhtenäiseen arvonlisäveroon voitaisiin siirtyä myös vaiheittain aloittaen elintarvikkeiden ja ruokailun arvonlisäveroista, joiden alv-kantoja on juuri laskettu.
Työryhmän nyt julkistamat esitykset vähentäisivät verotuottoja nykytasolla 1,2 miljardia euroa. Arvonlisäveroa kertyisi 1,2 miljardia enemmän, ansiotuloverotus kevenisi kaksi miljardia ja yhteisö- ja pääomatuloverotus 0,4 miljardia.
Hetemäen mukaan jatkotyössä, jossa esiin nousevat myös erilaiset haittaverot, suunta muuttuu. Työryhmä ei aio tehdä esitystä, joka kokonaisuudessaan vähentäisi valtion verotuloja.
Työryhmän esitykset jäävät tulevien hallitusneuvottelujen varaan. Kiviniemen hallitus päätti olla ryhtymättä minkäänlaiseen verouudistukseen.