Lehtikuva/ ED OUDENAARDEN

Viime vuosina kovassa nousussa ollut Hollannin sosialistipuolue kärsi keskiviikon vaaleissa murskatappion. Puolueen kannatus putosi 16,6 prosentista 9,9 prosenttiin ja paikkamäärä parlamentissa 25:stä 15:een.

Vaalien suurin voittaja oli liberaalipuolue VVD, joka 31 paikallaan nousi suurimmaksi puolueeksi. VVD voitti 9 paikkaa.

Sosiaalidemokraattien PvdA menetti 3 paikkaa, mutta on 30 paikallaan toiseksi suurin ryhmä 150-paikkaisessa parlamentissa.

Geert Wildersin johtama äärioikeiston Vapauspuolue PVV lisäsi kannatustaan jopa odotettua enemmän: kannatusosuus nousi 5,9:stä prosentista 15,5 prosenttiin. Myös paikkamäärä lähes kolminkertaistui 9:stä 24:ään.

Suurimman tappion kärsi pääministeri Jan Peter Balkenenden kristillisdemokraattinen puolue, joka menetti puolet paikoistaan. Paikkoja tuli nyt 21, kun edellisissä, vuoden 2006 vaaleissa puolue oli 41 paikallaan selvästi suurin.

Balkenende ilmoitti torstaina tulosten selvittyä jättävänsä paikkansa puoluejohtajana.

ILMOITUS

SP:n voittokululle tyly takaisku

Sosialistipuolue SP oli vuoden 2006 vaaleissa saamansa 16,6 prosentin ääniosuuden perusteella yksi Euroopan parhaiten menestyvistä vasemmistopuolueista. Nyt tuli rankka pudotus, mutta 15:llä paikallaan puolue silti on selvästi edellä 2000-luvun alkuvuosien vaaleissa saamiaan 8–9 paikan tuloksia.

SP:n kannatuksen suunta oli nähtävissä jo maaliskuun kunnallisvaaleissa. Niissä puolue hävisi selvästi verrattuna neljä vuotta aikaisemmin pidettyihin kunnallisvaaleihin, joista puolueen huima nousu oli käynnistynyt.

SP:n pitkäaikainen puheenjohtaja, karismaattisena pidetty Jan Marijnissen joutui terveydellisistä syistä jättämään paikkansa puolueen parlamenttiryhmän johtajana kesällä 2008. Nyt pidetyissä vaaleissa hän ei enää ollut ehdokkaana.

SP kuuluu europolitiikassa samaan GUE/NGL-ryhmään kuin Suomen Vasemmistoliitto.

Tuleva pääministeri leikkaa rankasti

Koska suurinkin puolue sai vaaleissa vain viidesosan parlamenttipaikoista, odotetaan hallitusneuvotteluista jälleen kerran pitkiä ja sitkeitä. Suurimman puolueen paikkamäärä ei koskaan ennen Hollannin historiassa ole ollut näin alhainen.

Todennäköisimpänä hallituskokoonpanona pidetään kahden suurimman puolueen eli liberaalien VVD:n ja sosiaalidemokraattien varaan rakentuvaa hallitusta. Lisäksi siihen voisivat tulla pienemmät puolueet Vihreä vasemmisto ja vasemmistoliberaali D66, jotka kumpikin nostivat kannatustaan ja saivat 10 parlamenttipaikkaa.

Pääministeriksi tulisi VVD:n johtaja Mark Rutte. Rutte on ilmoittanut pyrkivänsä ratkomaan talouskriisiä rankalla julkisen talouden leikkausohjelmalla, jolla säästettäisiin 30 miljardia euroa. Säästöjen kohdentamisesta ja aikataulusta ei VVD:n ja sosiaalidemokraattien ole aivan yksinkertaista löytää kompromissia.

Toinen mahdollinen hallituskokoonpano olisi VVD:n, Vapauspuolueen ja kristillisdemokraattien oikeistokoalitio. Rutte ei ole sulkenut Vapauspuoluetta etukäteen ulos hallituskuvioista, vaan Wildersin puolue on hänelle ”yksi muiden joukossa”.

Äärioikeisto valmis hallitukseen

Äärioikeiston Vapauspuolueen odotettiin kyllä nostavan kannatustaan, mutta puolue ylitti ennakkoarviot. Puolueen suurimman nosteen oli arvioitu jo heikentyneen, koska poliittisen keskustelun painopiste oli vaalikampanjassa siirtynyt maahanmuuttokysymyksistä talouteen.

Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders sanoi vaalien jälkeen haluavansa hallitukseen.

Wilders edustaa Euroopan jyrkän oikeistolaistenkin puolueiden keskuudessa varsin rasistista linjaa. Hän esimerkiksi vaatii Koraanin kieltämistä Hollannissa sekä musliminaisten huivien verottamista. Wildersin pääteema on ”pysäyttää Hollannin islamisoiminen”.

Wilders on tämän vuoden aikana joutumassa oikeuteen syytettynä vihanlietsonnasta ja syrjinnästä islaminvastaisessa elokuvassaan Fitna.