Lehtikuva/ Martti Kainulainen

Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen paalutti Helsingin Sanomien haastattelussa (19.5.) Suomen armeijan visioita lähitulevaisuuteen. Vajaan vuoden komentajana ollut Puheloinen on valmis siihen, että sotajoukon päälukua vähennetään, mutta ammattiarmeijaa hän ei kannata.

Puolustusvoimat joutuvatkin pakon edessä supistamaan henkilövahvuuttaan, sillä määrärahojen kasvulla on rajat, mutta toisaalta monimutkaistuvan, teknistyvän ja Nato-yhteensopivan kaluston hankinta tulee koko ajan vain kalliimmaksi.

Komentaja puolustaa silti tiukasti – ehkä roolinsakin vuoksi – asevelvollisuusarmeijaa. Se on kuitenkin pikku hiljaa rapautumassa. Tällä hetkellä vain vajaa 80 prosenttia ikäluokan miehistä suorittaa varusmiespalveluksen. Hyvin todennäköistä on, että armeijan käyneiden suhteellinen osuus vähenee edelleen lähivuosina.

Perinteisen mallinen, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija ei olekaan itsestään selvyys. Uutta hallitusohjelmaa varten puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) on asettanut työryhmän selvittämään asevelvollisuuden tulevaisuutta,ja pääsyitä pohdintaan ovat juuri kiristyvä julkinen talous ja puolustusmateriaalin kallistumisen. Häkämies totesikin keskiviikkona, että asevelvollisuusjärjestelmien eri variaatiot – kuten niin sanottu valikoiva asevelvollisuus – ovat vahvasti mukana työryhmän selvitystyössä.

HS:n haastattelussa Puheloinen ei ota suoraan kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, vaikka hän vuolaasti kehuukin Suomen ja Naton rauhankumppanuusohjelmaa, joka on vienyt suomalaisiakin sotatoimiin Afganistaniin.

Virassa olevan komentajan onkin vaikea ottaa kantaa Naton puolesta tai vastaan. Hänen edeltäjänä Gustav Hägglund on sitä vastoin ollut eläkkeelle jäätyään suorapuheisempi. Hägglund on ilmoittanut Suomen Kuvalehden haastattelussa (24.4.) suoraan, ettei kannata Nato-jäsenyyttä ja jos siitä olisi nyt kansanäänestys, hän äänestäisi jäsenyyttä vastaan. Samalla kannalla entisen komentajan kanssa on Upseeriliiton jäsenkyselyn mukaan reilu kolmasosa upseereista.