Ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneet muodostavat suurimman ryhmän työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle ajautuneista nuorista.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston mukaan työttömien nuorten määrä kasvoi viime vuonna lähes 60 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna työttömiä nuoria oli keskimäärin yli 33 000, joista 9 130 Länsi- ja Sisä-Suomen alueviraston alueella. Vähintäänkin sama määrä nuoria on täysin työnhaun ja koulutuksen ulkopuolella.
Suurin osa työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle ajautuneista nuorista on toisen asteen ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneitä. Ammatillisen perustutkinnon aloittaneista peräti joka viides keskeyttää opintonsa.
Sivistystoimentarkastaja Erik Häggmanin mukaan koulutuksen keskeyttäminen johtuu liian usein siitä, että nuori ei ole saanut peruskoulusta riittävää osaamispohjaa toisen asteen opinnoille. Toisen asteen koulutuksen lisäksi, tarkastelun kohteeksi tulisikin ottaa myös peruskoulutuksen taso.
Vuonna 2020 enää vain noin viisi prosenttia työpaikoista on ennusteiden mukaan sellaisia, joissa pärjätään ilman ammatillista osaamista.
Työpajoista hyvin työelämään kiinni
Työpajatyöskentely sekä siihen liittyvä etsivä työparitoiminta ovat Häggmanin mukaan nuorisotoimen osalta valtakunnallisesti tärkein työväline nuorten työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuuden torjumiseksi.
Työpajatoiminnassa oli viime vuonna Länsi- ja Sisä-Suomen alueviraston alueella mukana yli 6 700 valmentautujaa, kun vuonna 2004 vastaava luku oli vain 2 700. Kolme neljästä valmentautujasta sijoittui myönteisesti työpajajakson jälkeen koulutukseen, jatkotoimiin tai työhön.
Työpajan nuorista valmentautujista 65 prosentilla on korkeintaan peruskoulun päättötodistus. Pajatoiminnan laajentamisen takana on opetusministeriön tuki, jonka turvin työpajoille on palkattu lisää valmentajia. Nykymuodossaan pajojen tehtävänä onkin saada valmentautuja jatkamaan koulutusta tai löytää hänen tarvitsemansa palvelu työllistyvyyden ja/tai koulutusmotivaation edistämiseksi.
Pajatoiminta on vastannut tähän huutoon kehittämällä viime vuosien aikana yhteistyötään erityisesti ammatillisten oppilaitosten kanssa. Häggmanin mielestä pajatoiminta voitaisiin rinnastaa opintoihin ja laskea hyväksi jatko-opinnoissa.