Kreikan julkisen talouden tulopuolelle veronkierto jättää huomattavan aukon. Harmaa talous tuottaa eri arvioiden mukaan 20–30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion arvioidaan menettävän sen vuoksi verotuloja jopa 20–25 miljardia euroa vuodessa.
Kolmessa vuodessa varovaisempikin arvio tekee yhteensä 60 miljardia, mikä on yli puolet EU/IMF:n apupaketin 110 miljardista.
Veronkierto on maan tapa ja ulottuu kaikkiin kansankerroksiin. Siitä löytyy uskomattomia esimerkkejä.
Eräässä Ateenan vauraassa esikaupungissa 324 kotitaloutta ruksasi veroilmoitukseen kohdan, jossa he myönsivät, että heidän pihallaan on uima-allas. Uima-allas vaikuttaa kiinteistöveroon. Kun asia tarkistettiin satelliittikuvista, altaita löytyi peräti 16 974 kappaletta.
Jos veroilmoituksiin on uskominen, koko 11 miljoonan asukkaan maassa on vain muutama tuhat sellaista, joka ansaitsee yli 100 000 euroa vuodessa.
Pienimmän verotettavan vuositulon alarajan, 10 000 euron alle taas jää veroilmoituksissa valtava joukko. Mukana on monia sellaisia, jotka omistavat esimerkiksi kaupunkiasunnon, maaseutuasunnon ja kaksi autoa.
Monet ammattiryhmät ovat erityissäädösten piirissä ja maksavat tuloistaan riippumatta vain pienen kiinteän summan veroa.
Lahjukset eli fakelaki (”pieni kirjekuori”) ovat niin yleisiä, että kaikki tietävät, mikä on käypä taksa minkäkin palvelun saamiseen.
Erikoisia etuja
Jos ontuu tulopuoli, niiin erikoinen on budjetin menopuolikin. Uutistoimisto Reuters keräsi äskettäin otteita Kreikan julkisten menojen ihmeellisyyksistä.
Kreikan julkisella sektorilla työskenteleville maksetaan vuodessa palkkaa 14 kuukaudelta. Pääsiäisenä ja kesällä maksetaan ylimääräinen puolen kuun palkka, jouluna kokonaisen kuukauden.
Virkamiesten naimattomat ja eronneet tyttäret saavat nostaa isänsä eläkettä tämän kuoltua. Etuisuutta nauttii 40 000 naista ja se maksaa valtiolle 550 miljoonaa euroa vuodessa.
Julkisella sektorilla maksetaan bonusta, jos saapuu ajoissa töihin, osaa käyttää tietokonetta tai osaa jotain vierasta kieltä. Metsurit saavat bonusta työskennellessään ulkona.
Virkamiestä ei voi erottaa. Eläkkeelle voi päästä jo 50-vuotiaana.
Silmäätekevät valitsevat sukulaisiaan ja ystäviään virkoihin, jotka ovat olemassa vain paperilla, mutta joista maksetaan palkkaa.
Valtiolla on hulvaton määrä komiteoita. Yksi niistä esimerkiksi hoitaa Kopaisjärveä, joka tosin kuivui jo 1930-luvulla.
Puolustusmenot olivat viime vuonna 14 miljardia euroa, kuusi prosenttia bkt:stä eli selvästi yli EU:n keskiarvon. Varustautuminen kohdistuu ensi sijassa Nato-liittolaista Turkkia vastaan. Puolustusmenoista 80 prosenttia menee hallintoon ja palkkoihin.
Palkkataso alhainen
Etuisuudet antavat helposti aineksia populismille ulkomailla, koska joukossa oikeasti on paljon mielettömyyksiä.
Kaikki ei kuitenkaan ole aivan niin merkillistä kuin näyttää. Ylimääräisiä kuukausipalkkoja tai joulurahoja maksetaan monissa muissakin maissa ja onhan Suomessakin kesälomarahat.
Kreikassa erilaisia palkanlisiä perustellaan keskimäärin alhaisella palkkatasolla. 80 prosenttia julkisen sektorin työntekijöistä ansaitsee 700–1 500 euroa kuussa. 1 500 euron rajan yli ansaitsevia on siis vain yksi viidestä julkispuolen työntekijästä.