Jyväskylässä ja Äänesseudun vapussa puhunut Kuntonen muistutti puheessaan, että kahdeksantuntisesta työpäivästä taisteltiin toistasataa vuotta sitten.
– Nyt Suomessa elintarviketyöläiset joutuvat järjestämään lakkoja, vaatiakseen kahdeksantuntista työpäivää. Samanaikaisesti monilla aloilla osa-aikaistumiskehitys on johtanut kamppailuihin siitä, että työpäivät myös olisivat kahdeksantuntisia, jotta palkka riittäisi elämiseen.
– Kulunut kevät on myös osoittanut, että lakko-oikeus on yksikertaisesti hyvinvointivaltion peruskiviä, monia työläisille tärkeitä ratkaisuja ei olisi syntynyt ilman lakko-oikeutta ja tänäkin keväänä on tullut hyvin esiin monilla aloilla, että se on myös työntekijöiden viimesijainen keino ajaa asioitaan, Kuntonen muistutti.
Kuntonen ei näe työtaisteluilla itseisarvoa. Hän muistutti, että työtaistelu tai sen uhka on vain keino päästä asetettuun päämäärään, lakko ei koskaan voi olla tavoite. Työehtosopimusneuvotteluissa tavoite on kunnollinen työehtosopimus.
Ammattiliiton yhdeksi keskeisistä Kuntonen näkee periaatteista solidaarisuuden. Ammattiliitossa luotetaan, että yhteinen etu on se, joka pitkällä aikavälillä tuo jokaiselle henkilökohtaisesti parhaan tuloksen. Yleissitovuus takaa sen, että ammattiliittojen sopimat palkankorotukset ja ammattiliittojen sopimat työajat kuuluvat kaikille työtä tekeville.
Kuntonen muistuttaa työnantajia, että he tarvitsevat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja yhteisesti sovittuja sopimuksia yhtä kipeästi kuin työläisetkin. Yhteinen sopimustoiminta työntekijöiden kanssa turvaa yritysten keskinäisiä pelisääntöjä siinä missä esimerkiksi omaisuuden suojaksi säädetyt kartellilaitkin.
– Ammattiliitoilla ei ole vain vastuu työssäkäyvistä jäsenistään. Ammattiliitoilla on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja suuri sosiaalinen vastuu koko yhteiskunnan kehityksestä. Samoin ammattiliitoilla on vastuu sekä työttömistä että eläkkeellä olevista ihmisistä”, Kuntonen toteaa.
Kuntonen muistutti puheessaan ensi vuoden eduskuntavaaleista:
– Kukaan ei duunaria puolusta, ellemme sitä itse tee, ei työpaikoilla eikä muualla yhteiskunnassa. Arkadianmäelle valitun kahdensadan kansanedustajan pitäisi kuvastaa Suomen kansaa ja tuoda kaikkien kansalaisten ääni tasapuolisesti kuuluviin”.
– Ne jotka ovat selvästi aliedustettuna tässä joukossa, ovat SAK:laiset palkkatyöläiset ja SAK:laiset palkkatyöstä eläkkeellä olevat. On aivan selvää, ettei duunarin asemaa puolusta kukaan muu kuin me itse.