– Peruskoulussamme ei ole yhtään sellaista oppituntia, joka keräisi lapset pohtimaan kasvamisen, yhdessä olemisen, arvojen ja etiikan kannalta keskeisiä aiheita. Tämä on hämmästyttävä puute, sanoo tutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitokselta.
Hän on yksi yli 150 yliopistoasiantuntijasta, jotka esittävät filosofiaa oppiaineeksi peruskouluun. Ajattelu- ja keskustelutaitoja tukevan pedagogisen filosofian opetuksen pitäisi heidän mukaansa alkaa jo seitsenvuotiaana. Nykyisin filosofian opetusta on vasta lukiossa.
Kannanotto on luovutettu maaliskuun lopussa peruskoulun uudistusta valmistelevalle Opetushallituksen tuntijakotyöryhmälle, jonka tuntijakoesitys valmistunee ennen koulujen kesälomia.
– Asia herätti kiinnostusta. Parissa viikossa keräsimme pitkän nimilistan, Tomperi kertoo.
Lasten ja nuorten filosofianopetuksen asiantuntijoiden lisäksi listalla on useiden eri alojen yliopistotutkijoita ja professoreita.
Opettaja- ja muita taustajärjestöjä ei Tomperin mukaan haettu allekirjoittajiksi, koska opettajajärjestöjen painostus vie herkästi koulun uudistuskeskustelua väärään suuntaan, taisteluun eri oppiaineiden tuntimääristä.
Koulu jälkijunassa
Aloitteen taustalla on maailmalla suosioon noussut lasten ja nuorten filosofoinnin pedagogiikka, jolla tarkoitetaan yhteiskunnallista ja tutkivaa pohdintaa elämän peruskysymyksistä hyvyydestä, totuudesta ja kauneudesta.
– Pedagogisesti filosofia on hirveän arvokas oppiaine, Tomperi sanoo.
Hän harmittelee sitä, että suomalainen koulu muistuttaa tuntijaoltaan yhä 1980-luvun koulua, vaikka maailma on muuttunut hurjasti tänä aikana.
– Koulu ei ole pysynyt perässä yhteiskunnan muutoksessa. Kriittiseen ajatteluun ja argumentoivaan keskusteluun kannustavia taitoa tarvitaan, pelkät tietoaineet eivät riitä.
Keskustelukulttuurimme nykyiset puutteet näkyvät Tomperin mukaan hyvin esimerkiksi verkkokeskustelussa, jossa nimettömänä avaudutaan usein räävittömästi ja henkilöön käyvästi.
– Lapset pitäisi totuttaa argumentoivaan keskusteluun.
Suomen hyväksi
Lapset pitäisi Tomperin mukaan opettaa kyseenalaistamaan myös omia ajatuksiaan, sillä keskustelu ei ole vain mielipiteenvaihtoa vaan myös omien näkemysten puntaroimista.
Kun suomalainenkin yhteiskunta kansainvälistyy, ihmiset tarvitsevat toistensa kohtaamisiin yhä enemmän valmiuksia keskustella ja etsiä eettisiä ratkaisuja. Näitä taitoja tarvitaan Tomperin mukaan kasvavassa määrin lähivuosina.
– Jos eteemme tulee nykyistä taantumaa paljon suurempia kriisejä ja kasvuyhteiskunnan malli kyseenalaistuu, joudumme ratkaisemaan, millaiselle mallille elämä Suomessa jatkossa rakentuu. Silloin tarvitaan ajattelun välineitä. Jo tämän vuoksi peruskoulua pitää kehittää, Tomperi sanoo.
Tasa-arvon tueksi
Tomperin oma tutkimustyökin puhuu filosofian opetuksen puolesta. Hän on tutkinut sitä, miten perhe vaikuttaa lasten ja nuorten sosialisaatioon yhteiskunnallistumisen näkökulmasta.
Tuloksissa näkyy hänen mukaansa selvästi kasvuympäristön erot. Toisessa ääripäässä ovat perheet, joissa on aktiivinen keskustelukulttuuri ja joissa puhutaan paljon yhteiskunnallisista asioista ja arvoista. Toisessa päässä ovat perheet, joissa lapsi kasvaa yksisilmäisessä ja ahdasmielisessä ympäristössä.
– Näitä eroja on koulussa pystyttävä kompensoimaan. Opetuksellisesti on tuotettava lapsille perhetaustasta riippumatta sellaista kokemusta, että he ovat osa keskustelevaa, huolehtivaa ja kiinnostunutta yhteisöä.
Toiveikkuutta
Kannanoton läpimenomahdollisuuksien suhteen Tomperi on toiveikas.
– Toisaalta peruskouluun on aina ollut erittäin vaikea tehdä pieniäkään muutoksia, ellei asiaa ole kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt on kirjattu vain taito- ja taideaineet.
Toisaalta hallituksen suunnalta ainakin puheiden tasolla on Tomperin mukaan annettu ymmärtää, että nyt haetaan merkittävää uudistusta.
– Ja meillähän on Kauhajoen ja Jokelan tapaukset taustalla. Niistä nähdään, että kaikki ei koulussa ole hyvin, vaikka Pisa-menestystä tuleekin.