Gallupit ennakoivat Unkariin suurimpia poliittisia muutoksia sitten vuoden 1989. Vuosikymmenen ajan parlamenttia on hallinnut kaksi varsin tasasuurta puoluetta, sosialistit (MSZP) ja oikeistolainen Fidesz, jotka kumpikin ovat saaneet runsaat 40 prosenttia äänistä. Nyt Viktor Orbánin johtamalle Fideszille ennakoidaan jopa 60 prosentin, mutta MSZP:lle vain 20 prosentin ääniosuutta.
Äärioikeistolainen Jobbik on vaalien jälkeen uusi puolue parlamentissa Sen sijaan yksi 1990-luvun valtapuolueista, maltillisen konservatiivinen demokraattinen foorumi (MDF) voi pudota parlamentista, jonne se neljä vuotta sitten niukin naukin selviytyi. Toinen pienpuolue, vasemmistoliberaalinen vapaiden demokraattien liitto (SZDSZ) uusinee paikkansa.
Vaalien ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina ja toinen kahden viikon kuluttua.
Jyrkät vastakohdat
Neljän vuoden (1998–2002) hallituskauden jälkeen Fidesz on ollut kahdeksan vuotta oppositiossa sosialistien voitettua peräkkäin kahdet vaalit. Neljä vuotta sitten Orbán yritti kiistää vaalituloksen ja järjesti mielenosoituksia sen kumoamiseksi.
Jo pääministerinä, mutta varsinkin oppositiokaudella, Orbán on muuttanut alun perin liberaalia puoluettaan yhä oikeistolaisempaan ja populistisempaan suuntaan. Hänen tietoisena strategianaan on ollut vastakkaisuuksien kärjistäminen yhteiskunnassa ja erityisesti suhteessa sosialistipuolueeseen.
Hallitusta johtaneet sosialistit ovat varsinkin neljänä viime vuotena jääneet puolustusasemiin. Sosialistihallitusten niskassa on ollut suuri valtion velka, jota Orbánin hallitus tietoisesti kasvatti kotimaisen kysynnän lisäämisen nimissä.
Ferenc Gyurcsányn hallituksen (2006–2009) yritys kaventaa valtiontalouden mittavaa alijäämää terveydenhuollon maksuja korottamalla kaatui Orbánin masinoimaan kansanäänestykseen. Sitä ennen hän oli viikkojen mielenosoituksilla yrittänyt kaataa hallituksen.
Vakautuksella kova hinta
Sosialisteja rasittavat sekä 1990-luvulla ja että viime vuosina tapahtuneet taloudelliset väärinkäytökset. Myös Orbánin hallituksessa oli väärinkäytöksiä, jotka johtivat jopa kahden ministerin eroon, mutta ne eivät näytä olevan Fideszille rasitteena.
Vuoden ajan hallitusta on johtanut sitoutumaton Gordon Bajnai. Talouskriisi kouraisi syvältä Unkaria. Hallitus on onnistunut vakauttamaan taloutta, mutta hinta on kova. Sosiaalitukia sekä valtion työntekijöiden palkkoja ja eläkkeitä on leikattu, eläkeikää nostettu 62 vuodesta 65 vuoteen ja veroja korotettu.
Itävaltalaisen Die Pressen haastattelussa Bajnai varoitti seuraajaansa talouspolitiikasta, joka heikentäisi valuutan arvoa: 1,7 miljoonalla perheellä on valuuttalainoja.
Oikeiston uhoa
Orbán on oikeistolaisella ja nationalistisella uhoamisella ja monisyisten ongelmien populistisella yksinkertaistamisella osaltaan luonut maaperää äärioikeiston kasvulle. Nyt hän on suunnannut kritiikkiään myös äärioikealle, Jobbikin suuntaan, koska Jobbik syö Fideszin kannatusta.
Jobbik (koko nimi suomeksi: liike paremman Unkarin puolesta) syntyi vuonna 2003 äärioikeistolaisen kirjailijan István Csurkan Miep-puolueen opiskelijasiivestä. Neljä vuotta sitten sen kannatus oli vain 2,2 prosenttia, mutta viime EU-vaaleissa jo liki 15 prosenttia.
Magyar Gárda (Unkarin kaarti) on Jobbikin vuonna 2007 perustama puolisotilaallinen, uusfasistinen joukko. Se on terrorisoinut romaneja, ja sen jäseniä on tuomittu romanien murhista ja heidän talojensa polttamisesta. Väkivaltaista uhoa tihkuva kaarti toimii edelleen korkeimman oikeuden kiellosta huolimatta.
Jobbikin johto saarnaa loiseläjiä ja pettureita vastaan. Sille naapurimaiden unkarilaisalueet ovat osa suur-Unkaria. Sosiaalituen saajien olisi vastineeksi tehtävä yleishyödyllistä työtä, ja rahan sijasta on tarvitsijoille annettava ruoka- ja vaatekuponkeja. Vaatimukset kuolemanrangaistuksen käyttöönottamisesta saavat kannattajilta äänekkäät aplodit.
”Aika on kypsä”
Orbánin käsitys demokratiasta on omaa laatuaan. Pääministerinä hän rajoitti parlamentin ja sen valiokuntien kokoontumista ja kavensi niiden toimivaltaa. Hän istutti julkisiin tiedotusvälineisiin propagandistejaan.
Jos Fidesz saa kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin tai sopii yhteistyöstä Jobbkin kanssa, se voi koskea perustuslakiin. Epäilyksiä on herättänyt Orbánin uskotun István Stumpfin heitto radiohaastattelussa vuodenpäivät sitten siirtymisestä presidenttijohtoiseen järjestelmään. Presidentti olisi tietysti Orbán.
Suhteet naapurimaihin mitä ilmeisimmin huononevat. Orbán katsoo, että Unkarin velvollisuutena on puolustaa Slovakian, Ukrainan, Romanian ja Serbian unkarilaisia, joita on noin kolme miljoonaa.
Sosialistien ehdokkaana Budapestissa oleva Vilmos Szabó arvioi, ettei Orbán voi ryhtyä perumaan Bajnain hallituksen talouspoliittisia ratkaisuja. Der Standard -lehdessä hän sanoi, ettei pelkää Orbánin uhoa eikä Fideszin retoriikkaa.
Vaalitaistelun avatessaan Orbán lupasi muutoksia, jotka ovat enemmän kuin vallankumous ja julisti: ”Aika on kypsä, Unkari! Aika on kypsä, unkarilaiset!”