Pätkä- ja osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevien unohtamisesta syytetty SAK on käynnistänyt hankkeen, jolla tavoitellaan parempaa turvaa kasvamassa olevaan ilmiöön, pätkittyyn työelämään.

Eri työntekijäryhmien keskinäistä tasa-arvoa aiotaan SAK:ssa parantaa käynnistetyllä Työn teettäminen reiluksi -hankkeella.

Hankekoordinaattoriksi keskusjärjestöön määräaikaiseen työsuhteeseen palkattu työelämätutkija Anu Suoranta tähdentää ihmisten omasta tahdosta tai pakosta muuttuneiden tapojen hakeutua työelämään olevan yhä selkeämmin työelämän yhdenvertaisuutta koetteleva haaste.

Samaa työtä tekevät ovat eriarvoisessa asemassa. Heidän asemansa riippuu siitä, ovatko he osa-aikaisessa, määräaikaisessa vuokra- vai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Toisilla vajaat oikeudet

Itsensä työllistäjät ovat jo olleet muun muassa JHL:n ja PAMin johtohenkilöiden puheenvuoroissa esillä henkilöinä, jotka ay-liikkeen heidän mielestään tulee ottaa edunvalvonnan piiriin. Suoranta tuo SAK:laisesta kentästä tällaisista työntekijäryhmistä tyypillisinä esimerkkeinä esille vuokratuolilla työskentelevät kampaajat.

Suoranta toteaa hankkeen lähtökohtia olevan kaksi.

ILMOITUS

Työelämässä ei kaikilla ole samoja oikeuksia. Vaikka pätkätyöntekijä tekisi kuinka töitä, ei toimeentulo ole taattu. Hänen oikeutensa ovat näin vajaat. Hankkeella pyritään hakemaan parempaa turvaa vajaaseen osa-aikatyöhön tyytymään joutuville.

Toisaalta Suoranta kehottaa kysymään, mikä onkaan tänään työelämässä normaalia.

Mikä tyypillistä, mikä epätyypillistä

Kielenkäyttöön on vakiintunut vahvasti epätyypillinen työ -käsite, jolla tarkoitetaan muuta kuin kokoaikaista työtä.

Suorannan selvitys K-Citymarket-kaupan työsuhteista vie pohjaa epätyypillisyydestä puhumiselta. Yli 77 prosenttia kaupan työntekijöistä työskentelee osa-aikaisena ja yli 40 prosenttia heistä vastoin omaa tahtoa.

Hankkeessa lähdetään nimenomaan näiden ihmisten oikeuksista työelämässä. Siinä lähdetään etsimään keinoja kohentaa itsensä työllistämisen haurastuvaa turvaa.

Keinoksi ”pävaus”

SAK on palkannut Suorannan pohtimaan, miten työn teettämiseen saataisiin reiluutta. Yhdeksi kovaksi keinoksi hän on jo kolmen viikon työrupeaman jälkeen valmis esittämään ”pävausta” eli pätkätyövaikutusten arviointia.

– Eikä pelkkä arviointi tietenkään riitä. On ryhdyttävä myös korjaaviin toimiin.

Edessä ei ole helppo taival. Työnantajien nuivasta suhtautumisesta saatiin esimakua viime kesänä, kun käytiin keskustelua pätkätyöntekijöiden lomaoikeuksista.

– Sanoivat että tulee liian kalliiksi, mutta minusta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kyllä kovempia argumentteja, Anu Suoranta toteaa.