Työväenperinne ry:n myöntämä Vuoden Työväentutkimus -palkinto on myönnetty valtiotieteiden tohtori Anu Suorannan tutkimukselle Halvennettu työ (Vastapaino 2009).
Palkintoperusteiden mukaan Suorannan tutkimus on tieteellisesti korkeatasoinen ja myös laajemman yleisönsä kanssa keskusteleva. Se pistää lukijansa ajattelemaan.
Epätyypillinen ollut pitkään tyypillistä
Suorannan keskeisen huomion mukaan nykypäivän epävarmalla työelämällä, joustoilla ja epätyypillisillä työsuhteilla on historiansa. Tutkimuksessa tehdyt ”aikaloikat” paljastavat, että työsuhteen, työajan ja työviikon pituus ja loman epäsäännöllisyys sekä tuntipalkan heittelyt ovat olleet totta erityisesti naisille. Naiset ovat joustaneet ja luovineet kiireisen urakkatyön ja työttömyyden välillä. Heille ei myöskään ole tarjottu täystyöllisyyttä. Naisia on koskenut myös työtätekevien köyhyyskierre.
Suoranta kyseenalaistaa ammattiyhdistysliikkeen historiat, joiden mukaan taisteleva työväki eteni vaikeuksien kautta voittoon ja saavutti vakaiden työmarkkinoiden tilan.
– Ay-historiat on usein kirjoitettu 1980-luvulla, joka oli liikkeen kulta-aikaa. Teokset on kirjoitettu vastusten kautta voittoon miesalan voiman näytön kautta. Sellainen kirjoittamisen tapa soveltuu minusta aika huonosti heikon edunvalvonnan tilanteeseen, jossa työelämä ei näytä hyvältä oikeastaan millään vuosikymmenellä, Suoranta sanoi Viikkolehden haastattelussa tasan vuosi sitten.
Miksi epäkohtia ei korjata?
Suorannan tutkimus perustuu 1920−1930-luvun kutomoteollisuudessa työskennelleiden naisten työsuhteisiin. Aineiston perusteella hän kysyy samoja kysymyksiä historialliselta aineistoltaan kuin tämän päivän ammattiyhdistysliikkeeltä: Miksi sukupuolten samapalkkaisuutta ei otettu 1920-luvulla ammattiliiton neuvottelujen lähtökohdaksi? Miksi tämän päivän vahvat liitot eivät tue naisvaltaisten matalapalkka-alojen työn arvostamista? Miksi nykypäivän työelämän epäkohtia yhä suvaitaan?
Saarelalle erikoispalkinto
Vuoden työväentutkimus -palkinnon lisäksi perjantaina myönnettiin ensimmäinen Työväentutkija-erikoispalkinto pitkäjänteisestä työväentutkimukseen liittyvästä työstä. Sen sai valtiotieteiden tohtori Tauno Saarela. Hänen uusin teoksensa Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 (SKS 2008) on jatkoa Saarelan vuonna 1996 ilmestyneelle väitöskirjalle.
Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon vuorovuosina ammatti- ja harrastajatutkijoille. Tällä kertaa arvioitavina olivat vuosina 2008−2009 ilmestyneet ammattitutkijoiden julkaisut, jotka sijoittuivat ennen muuta työväestön, työväenluokan ja työväenliikkeen tutkimusalaan.