Eeva Suorlahti

Hyväksytyksi tuleminen työpaikalla omana itsenään on vaikeutunut.

Työntekijöiden omaan identiteettiin kohdistuvat paineet ovat Ossi Salinin väitöstutkimuksen mukaan lisääntyneet.

– Työntekijän täytyy yhä enemmän miettiä sitä, minkälaisen vaikutelman hän itsestään antaa työpaikalla. Hyväksytyksi tuleminen sellaisenaan on vaikeutunut.

Salin väittelee työntekijän sosiaalisen identiteetin valinnoista perjantaina Tampereen yliopistossa. Väitöskirja kuuluu sosiaalipolitiikan alaan.

Kahdella työpaikalla toteutettu kysely- ja haastattelututkimus vahvistaa osaltaan yleistä näkemystä siitä, että pitkät työsuhteet ovat hyväksi työntekijälle.

– Mahdollisuus työskennellä pitkään samojen ihmisten kanssa luo luottamusta ja ystävyyttä työntekijöiden välille. Uskoisin, että tämä on työhyvinvoinnin kannalta oleellinen asia.

ILMOITUS

Kun työntekijät vaihtuvat tiuhaan tahtiin, vuorovaikutus työpaikalla jää Salinin mukaan pinnallisemmaksi ja siihen liittyy rooleja ja esittämistä.

Luovuuden este

Salin arvelee, että nykyajalle tyypillinen töiden organisointi projektimaiseksi ja se, että ihmiset ympäriltä vaihtuvat tiuhaan tahtiin, saattavat myös toimia luovuuden esteenä.

– Silloin ei uskalleta olla hörhöilevä oma itsensä jollainen voi olla silloin, kun tuntee työkaverinsa ja voi luottaa, ettei tule ”puukkoa selkään”.

Ossi Salin halusi tutkimuksessaan arvioida työntekijän työpaikalla tekemiä sosiaalisen identiteetin valintoja. Salin on halunnut selvittää, miten työelämän tehokkuus ja jatkuva muutos ja joustamisen tarve näkyvät työpaikalla ihmisen oman minän ja identiteetin tasolla.

Tutkimus kohdistui kahteen eteläsuomalaiseen organisaatioon, joista toinen on ammatillinen oppilaitos ja toinen kansainvälisille markkinoille huipputeknologiaa tuottava yritys. Jälkimmäisessä tutkimukseen osallistui sekä asiantuntijoita tuotekehittelystä että kokoonpanon työntekijöitä.

Salin kertoo, että hän halusi tutkimuksellaan kyseenalaistaa amerikkalaisen Richard Sennettin työelämän tulkintaa, jonka mukaan uudella kapitalismilla on rapauttava vaikutus työntekijän luonteeseen, yksityisyyteen ja perhe-elämään.

– Selvisi, että samoja piirteitä on meilläkin, Salin sanoo.

Esimerkiksi yli kolmannes kaikista kyselyyn vastanneista ilmaisi jonkinlaista sosiaalisen identiteetin problematisoitumista, mikä tarkoitti huolta hyväksytyksi tulemisesta, huomion kiinnittämistä käyttäytymiseen ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen heikentymisestä.

Kiinnostavaa tuloksissa Salinin mukaan oli se, että työntekijät eivät kuitenkaan mukaudu tahdottomina työelämän koveneviin vaatimuksiin ja kielteisiin piirteisiin.

– Työntekijät haluavat toteuttaa itselleen tärkeitä elämänarvoja myös omassa työssään, esimerkiksi suojella muita työntekijöitä itseen kohdistuneesta negatiivisesta kohtelusta.

Aitoutta arvostetaan

Tutkimuksessa tuli Salinin mukaan selvästi esiin myös se, että suomalainen työntekijä arvostaa aitoutta loukatuksi tulemisen uhallakin.

Tutkimuksessa oletettiin, että ihmiset joutuvat työelämässä yhä enemmän olemaan muuta kuin ovat kelvatakseen ja pärjätäkseen. Jopa ulkonäköä muokataan tänä päivänä työelämäkuntoon.

– Kun kyselin tätä työpaikoilla, vastaus oli aika yksiselitteisesti ”ei”.

– Aitona olemista pidettiin arvona ja esittämiseen, roolin vetoon, suhtauduttiin kielteisesti. Tämä on ainakin selvästi ihmisten arvo. On sitten eri asia, onko asia käytännössä näin, Salin sanoo.