Yliopistojen valtakunnallisessa Valoa-hankkeessa pohditaan, miten ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat saataisiin jäämään Suomeen töihin. Asiasta keskusteltiin Valoa-seminaarissa Helsingissä torstaina.

Aalto-yliopiston erikoistutkija Minna Söderqvist arveli, että ainakin toistaiseksi ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat ovat olleet Suomessa työelämän hukattu potentiaali.

Hän totesi tutkimuksessaan vuonna 2006, että yli 90 prosenttia tutkinnon Suomessa suorittaneista oli maassa vielä vuoden kuluttua.

– He haluavat saada täältä työkokemusta, mutta eivät välttämättä jää tänne. Lisäksi tänne jääneistä on tällä hetkellä lähes kolmannes työvoiman ulkopuolella.

Jatko-opiskelijat lähtevät Söderqvistin mukaan muita nopeammin nostelemaan Suomesta.

ILMOITUS

Söderqvist muistutti, että meillä on lähdössä lähivuosina eläkkeelle 600 000 työntekijää. Vuonna 2008 Suomessa oli noin 12 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Opetusministeriön tavoitteena on, että heitä olisi 20 000 vuonna 2015.

– Tavoitteeseen pääsemiseksi määrä pitäisi lähes kaksinkertaistaa. Se ei kuitenkaan ratkaisisi 600 000 poistuvan työntekijän ongelmaa, Söderqvist muistutti.

Työnantajalle riittää hyvä tyyppi

Söderqvistin tutkimuksen mukaan työnantajia ei välttämättä edes kiinnosta työnhakijan tutkinto.

– Riittää, että on hyvä tyyppi ja oikea asenne.

Söderqvistin mukaan ulkomaalaisten palkkauksen onnistumista haittaa myös se, että henkilöstöjohtaminen ja perehdyttäminen ovat yleensä yrityksissä aivan lapsenkengissä.

– Ulkomaalaiselle Suomeen jääminen on aina myös kulttuurikysymys. Olisi tärkeää, että heitä autettaisiin kotoutumaan.

Valoa-hanke yrittää koota työnantajien työkalupakkiin tietoa ulkomaalaisten rekrytointikanavista, vieraskielisten koulutusohjelmien tuottamasta osaamisesta, monikulttuurisesta rekrytoinnista, työluvista ja ulkomaalaisten perehdyttämisestä.

Seminaarin puheenjohtaja, Veikkauksen kansainvälisten asioiden johtaja André Noël Chaker nauratti yleisöä käyttämällä itseään esimerkkinä siitä, miten korkeakoulutettu ulkomaalainen voidaan saada jäämään Suomeen.

– Minähän olen yrityksessä, jonka mainoslause on, että suomalainen voittaa aina, kanadalaissyntyinen Chaker totesi.

Korkeakouluyhteydet osa liiketoimintaa

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Marita Aho totesi seminaarin puheenvuorossaan, että yritykset tarvitsevat ulkomaalaisia opiskelijoita.

– Yhteydet korkeakouluihin ovat tärkeä osa liiketoimintaa.

Aho muistutti, että Suomella on miljoonan osaajan rekrytointitarve vuoteen 2020 mennessä.

– Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat lisäpalikan tämän ongelman ratkaisemiseen.