Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Rauno Ihalaisen mielestä Suomen terveydenhuollosta vastaavien tulisi havahtua näkemään, mitkä tekijät olennaisimmin ovat johtaneet epätasa-arvoon terveyspalveluissa. Kuntaliiton foorumiin osallistunut Ihalainen näkee suurimpien ongelmien löytyvän nimenomaan perusterveydenhuollossa.
Järjestelmän epäonnistumista kuvaavat tilastot, jotka kertovat sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kasvaneen.
Tämä on kehitystrendi, vaikka puheissa ja ohjelmissa lähdetään siitä, että kattavia palveluja tulisi leimata kattavuus, oikea-aikaisuus, turvallisuus ja laatu.
Parempia mittareita
Ihalainen näkee perusterveydenhuollon kangertelun takana useita tekijöitä. Hän kuvaa sen toimintaa valtakunnan laajuisesti pirstaleiseksi, lyhytjännitteiseksi ja haavoittuvaksi. Puutteet johtamisessa ovat hänestä suurimpana syynä siihen, että tilanne on tällainen.
Ihalainen on valmis puhumaan tuottavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä, mutta hänestä se tarvitsee vierelleen vaikuttavuustavoitteen.
Miten tällaisia asioita voidaan sosiaali- ja terveydenhuollossa mitata? Kysymys on Ihalaisen mielestä aiheellinen.
– Kaipaamme parempia mittareita, hän toteaa.
Ihalainen asettaa tulevalle alansa kehitykselle haasteita. Potilaille tulisi tulevaisuudessa saada paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, missä hoitoa saa. Ihalainen tietää tavoitteen toteuttamisen olevan ainakin lähitulevaisuudessa ”aika vaikeata”, mutta uskoo mahdollisuuksiin pitemmällä aikavälillä.
Hoitotakuu kolmeen kuukauteen
Julkisuudessa on jo käyty keskustelua hoitotakuun muuttamisesta nykyisestä kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
Rauno Ihalainen suhtautuu lyhennysmahdollisuuksiin epäilevästi.
– Lyhennys tarkoittaisi 500 miljoonan euron lisäsatsausta, mikä saattaisi olla pois muulta terveydenhuollolta.
Julkisin varoin tuetaan julkisen terveydenhuollon ohella yksityistä sektoria muun muassa kelakorvausjärjestelmän kautta. Ihalainen uskoo, että tämä kritiikkiäkin jo saanut monikanavainen rahoitusjärjestelmä on seuraava suuren selvityksen aihe.
– Asia tulee eri vaihtoehtomalleineen varmasti olemaan yksi seuraavan hallitusohjelman aiheista. Mikä onkin aivan aiheellista.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ontuu. Tämä on Ihalaisen mukaan suurin syy siihen, että hoitoketju ei toteudu.
– Ontumisesta eroon pääseminen olisi yksi tekijä, joka Iisäisi kaivattua tuottavuutta ja nimenomaan oikealla tavalla, vaikuttavuuden kautta.
Normit jäykistävät
Kuntaliiton varatoimitusjohtajana kuun vaihteessa aloittanut Kari Nenonen otti kantaa käytyyn normikeskusteluun. Kuntaliittohan ajaa entistä höllempää ohjeistusta kuntien ja valtion suhteisiin.
Nenonen näkee talouskriisin lisänneen toiveita normiohjauksen vahvistamiseksi.
– Tällä pyritään turvaamaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu, mutta onko tavoite saavutettavissa lain keinoin, Nenonen kysyy.
Hän näkee normien jäykistävän järjestelmää ja ohjaavan uudistumisen sijasta standardiratkaisuihin.
Nenosen mielestä päämääräksi tulee ottaa ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa terveydenhuollon toimintojen priorisoinnin ja terveyshyötyyn panostamisen.