Tilanne yhä useammassa kunnassa on tämä: lainakantaa on kasvatettava sietokyvyn rajoille, mutta silti kyky huolehtia velvoitteista heikkenee. Tutut lääkkeet eli toimintojen tehostaminen, menojen säästö ja tulojen lisäys on otettava käyttöön, jos halutaan kuntien pystyvä lamankin aikana vastaamaan hyvistä palveluista asukkailleen.
Tämä on lähtökohtana Kuntaliiton foorumissa torstaina esitellyssä Kuntapalvelujen pelastusohjelmassa.
Monessa kunnassa on jo ylitetty kriittisenä pidetty 3 000 euron velkamäärä asukasta kohden. Tämä osoittaa, miten kireälle lama on vetänyt kuntatalouden kestävyyden.
Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntatalouden alijäämä uhkaa kasvaa ennätykselliseen 4,4 miljardiin euroon. Uhkakuva toteutuu, jos kuntien menot kasvavat vuosien 2010–2013 kuluessa keskimäärin 3,5 prosenttia. Tällöin kuntien velkataakka kasvaa nykyisestä 11,5 miljardista 20 miljardiin euroon.
Lainahana kiinni
Kuntatalouden kannalta tällainen kehitys olisi dramaattinen. Kuntien kyky huolehtia päivittäisistä velvoitteistaan kyseenalaistuisi. Useat kunnat eivät enää selviytyisi velanhoitokustannuksistaan. Maahan syntyisi lisää kriisikuntia.
Jos menot kasvat nopeammin tai tulokehitys on ennakoitua heikompaa, alijäämän kasvu vain kiihtyy, Kuntaliiton laskee.
Tasapainon saavuttaminen nähdään liitossa ainoaksi mahdollisuudeksi saada kuntatalous edes siedettävään tilaan. Tavoite edellyttää lainakannan kasvun pysäyttämistä 17 miljardiin euroon.
Talouden tervehdyttämiseksi kunnat joutuvat Kuntaliiton laskelmien mukaan painamaan menonsa ennätyksellisen alas. Vain 2,5 prosentin kasvu on lähivuosina sallittu.
Kaikkein merkittävimpien toimien joukossa ratkaisun avaimeksi nousee Suomen kaltaisessa ikääntyvässä maassa rahoituksen löytäminen hoito- ja hoivapalveluille.
Kunnille osuus pääomaverosta
Kuntaliiton pelastusohjelman toimenpideluettelon kärjessä on kuntien veropohjan laajentaminen.
Lisää halutaan niin kuntien yhteisövero-osuutta kuin jäteveron kaltaisten verojen tuottoa. Kunnille tulisi myös tulouttaa osa pääomaverojen tulosta. Kiinteistöveroakin Kuntaliitto nostaisi.
Kunnilla on vastuu jätehuollosta alueellaan, mutta jäteveron tuoton ottaa valtio. Verolla on kuntien mielestä väärä saaja.
Yhteisöveron tilapäinen 10 prosentin nosto päättyy vuoden 2012 lopussa. Sen jatkaminen kuuluu kuntien toivelistaan.
Kunnat vastaavat laajasti muun muassa liikenteen kustannuksista, mutta sen verotuotot menevät valtiolle. Pääomatuloilla elävät kansalaiset eivät osallistu lainkaan asuinkuntansa kehittämiseen – pääomaverot menevät kokonaan valtiolle.
Toimeentulotuki Kelan hoidettavaksi
Valtionosuuksien nostotavoite nousee Kuntaliiton laskelmissa lähes puoleen miljardiin euroon. Summa koostuisi muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korotuksesta ja kuntien harkinnanvaraisten avustusten nostosta.
Kuntatalouden pelastusohjelmassa viritetään myös keskustelu valtion ja kuntien tehtävienjaosta.
Harkittavaksi esitetään toimeentulotuen niin sanotun normitetun osuuden siirtämistä Kelaan sekä ammattikoulujen rahoituksen ja erityisen kalliin erikoissairaanhoidon kustannusten siirtämistä kunnilta valtiolle.