Päiväkoteihin on kansanedustaja Minna Sirnön (vas.) ja Helsingin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan jäsenen Joonas Leppäsen mielestä pikaisesti suunnattava lisäresursseja suomen tai ruotsin kielen opetukseen.

Helsingissä pidetyssä maahanmuuttajien palveluita pohtivassa tilaisuudessa Sirnö muistutti, että jokaisella lapsella on oltava oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Siksi hänen mielestään on huolestuttavaa, että maahanmuuttajataustaisten lasten kielelliset oikeudet liian usein unohtuvat, kun varhaiskasvatusta resursoidaan.

Varhaiskasvatukseen on Sirnön mukaan sovellettava samoja rahoitusperiaatteita kuin peruskouluihin, kun kyse on suomen tai ruotsin kielen opetuksesta muunkielisille lapsille.

Koulussa ja arjessa menestyminen edellyttää lapselta valtakielen hyvää hallintaa.

– Monella Suomessa elävällä lapsella ei kuitenkaan ole koulua aloittaessaan mitään kieltä kunnolla hallussaan, koska pienten lasten kielellisten oikeuksien toteutumista laiminlyödään päätöksenteossa ja palveluiden resursoinnissa. Lapsen kielellisten valmiuksien vahvistaminen jo ennen kouluikää kantaisi kuitenkin hedelmää nopeasti ja ennaltaehkäisisi monia myöhempiä ongelmia, Sirnö toteaa.

Oppimiserot ja maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisongelmat syntyvät pääosin juuri yhteisen oppimiskielen puuttumisesta.

– Kenenkään etu ei voi olla, että tällaisia yhdenvertaisuusesteitä kasataan lapsen kehittymisen ja kasvun tielle. Siksi joka lapsen oikeus yhteiseen kieleen on taattava mahdollisimman aikaisin, korostaa Leppänen.

Kommentit