Julkisen talouden kestävyysvaje on paha ja pahenee, jos mitään ei tehdä. Mutta se ei ole toivoton, jos tehdään.
Tämä on kiteytettynä valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Jukka Pekkarisen johdolla laaditun raportin johtopäätös julkisen talouden tilasta ja tulevaisuudesta.
Valtiovarainministeriön raportin mukaan julkisessa taloudessa pitäisi olla vuonna 2015 ylijäämä, joka vastaa neljää prosenttia kansantuotteesta. Raportissa arvioidaan, että nykymenolla siinä on puolentoista prosentin alijäämä.
Ylijäämää tarvitaan, jotta väestön vanhenemisesta aiheutuvista menoista selvitään.
Pekkarinen korostaa, ettei kyse ole ennusteesta vaan pikemminkin kauhukuvasta, joka perustuu tällä hetkellä voimassa oleviin lähtökohtiin. Kauhukuva ei toteudu, koska siihen pitää puuttua ja mitä pikemmin puututaan, sen vähemmin taloudellisin ja sosiaalisin vaurioin pälkähästä selvitään, Pekkarinen tähdensi.
Kestävyysongelma on Pekkarisen mukaan niin suuri, että sitä on varauduttava hoitamaan koko alkaneen vuosikymmenen ja sopeuttaminen tulisi aloittaa seuraavalla vaalikaudella. Tasaisen vauhdin taulukolla julkista taloutta tulisi vahvistaa ensi vaalikaudella 1,5 miljardilla eurolla vuodessa ja loppu jäisi sitä seuraavalle vaalikaudelle.
Tasapaino vuonna 2015
Ensimmäinen askel olisi julkisen talouden menojen ja tulojen saattaminen tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Poliittisen valinnan paikka on, missä määrin sopeuttaminen tapahtuu julkisia menoja karsimalla, veroastetta lisäämällä tai niiden yhdistelmällä.
Kestävyysongelma ei raportin mukaan sijoitu niinkään valtiontalouteen vaan kuntatalouteen ja eläkejärjestelmään.
Kuntataloudessa ikäsidonnaisten menojen kasvu vastaa seitsemän prosenttiyksikön korotuspainetta kunnallisverossa. Sen lisäksi työeläkkeiden korotuspaine on neljä prosenttiyksikköä.
Rakenteellisia uudistuksia
Rakenteellisilla uudistuksilla tasapainotuksen taakkaa voidaan keventää ja huomio kohdistuu työllisyysasteen nostamiseen. Siihen voidaan vaikuttaa pidentämällä työuria ja puuttumalla rakenteelliseen työttömyyteen sekä nostamalla työn tuottavuutta julkisissa palveluissa.
Raportti esittää laskelman erilaisista ratkaisuista, joilla julkisen talouden kestävyysvajetta helpotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Siihen johtaisi yleisen tuottavuuden nousun vauhdittaminen 1,25 prosenttiyksiköllä vuodessa perusurasta, joka on 1,75 prosenttia vuodessa.
Saman tuloksen antaisi hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto 0,25 prosenttiyksiköllä vuodessa.
Työurien pidentäminen kolmella vuodella vuoteen 2060 mennessä kahden vuoden oletuksen sijaan keventäisi niin ikään kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä.
Maahanmuuton lisääminen 15 000 maahanmuuttajasta 25 000 muuttajaan vuodessa ja syntyvyyden lisääminen vajaalla prosenttiyksiköllä nykyisestä neljästä prosentista helpottaisivat nekin kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä kumpikin.