Työttömiä on nyt 300 600 ja nuorisotyöttömyys nousi vuodessa 44 prosenttia tiistaina julkistettujen työttömyyslukujen mukaan.
Kun työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) arvioi, että tässä tilanteessa maaliskuussa odotettavissa oleva valtion työllisyyslisätalousarvio tulee riittävän aikaisin, Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi toteaa, että hyvä, kun tulee edes nyt, kun viime vuonna hallitus ei saanut sitä aikaiseksi.
– Vähän sentään saadaan apua. Samalla hallitus tunnustaa viimevuotisen virheensä, kun se ei silloin tehnyt työllisyyslisäbudjettia. Ovat ne jotain oppineet, mutta tässä välissä ongelmat ovat ehtineet pahentua ja ihmisten tilanteet vaikeutua. Kuilua kurottavaksi on entistä enemmän, sanoo Mustajärvi, joka ennusti moneen kertaan viime vuonna, että näihin aikoihin 300 000 työttömän raja ylittyy.
Joitakin kymmeniä miljoonia euroja
Sinnemäki piti tiistaina tiedotustilaisuuden tuoreiden työllisyyslukujen pohjalta.
– Toimenpiteet saadaan näin toteutettua mahdollisimman tehokkaasti, hän totesi lisätalousarviosta.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) lupasi lauantaina, että lisätalousarvio tulee maaliskuussa ja siinä saadaan työllisyysrahoja ”joitakin kymmeniä miljoonia”. Ne kohdistetaan erityisesti nuorisotyöttömyyden pienentämiseen. Keinoista hän mainitsi koulutuspaikkojen ja aktivointitoimenpiteiden lisäämisen.
– Eihän se riitä. Mitä myöhemmin reagoidaan, sitä enemmän tarvittaisiin panoksia, Mustajärvi sanoo. Hän muistuttaa, että viime vuonna työllistettiin vähemmän kuin edellisvuonna. Työllistäminen väheni pitkin vuotta, vaikka työttömyys kasvoi.
– Kuilua kertyi. Syntyi virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen.
Hänestä nyt, jos koskaan, pitäisi keskeyttää hallituksen muutama vuosi sitten tuoma matalapalkkatuki.
– Noin sadan miljoonan vuotuiselle panokselle olisi nyt muuta käyttöä, hän sanoo ja muistuttaa, että tutkimusten mukaan matalapalkkatukea on käytetty yhtä työllistynyttä työtöntä kohden noin 500 000 euroa.
– Ei kovin tehokas keino.
Nuorisotyöttömyys painopisteenä
Työttömyys oli yhtä korkealla tasolla kuin nyt viimeksi vuonna 2005. Marraskuusta työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi runsaalla 26 000:lla. Kaiken kaikkiaan viime vuoden työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Nousua vuotta aiemmasta oli 1,6 prosenttiyksikköä.
– Myös nuorisotyöttömyyden ottaminen painopisteeksi on perusteltua. Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut vuoden aikana yli kaksinkertaista muuhun työttömyyden kasvuun verrattuna, Sinnemäki sanoi.
Nuorten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 20,1 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 37 200 eli 11 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Se merkitsee 44 prosentin kasvua nuorisotyöttömyydessä.
Vaikea päästä työuran alkuun
Oppilaitoksista valmistuu koko ajan väkeä ja kiinnittyminen työmarkkinoille on entistä vaikeampaa.
– Yritykset ovat vaikean ajan jälkeen varovaisia rekrytoimaan, valtion rekrytointia rajoittaa tuottavuusohjelma ja kunnat ovat heikossa taloudellisessa tilanteessa, Mustajärvi sanoo.
Hänestä työttömien eri ryhmistä on hankala poimia sitä, joka olisi hälyttävin ongelma.
– Mutta tottahan se on, että työtön, jolla on mahdollisuus päästä eläkeputkeen tiiviin työhistorian jälkeen, kun velatkin on jo maksettu, ei tipahda tyhjän päälle. Mutta nuorilla on työura vasta edessä ja on karmeaa, jos siinä ei pääse alkuun.
Ministeri kuitenkin näkee valoa putken päässä.
– Edessä on yleisesti työttömyyden kannalta vaikea vuosi. Myönteinen asia on se, että työllisyyden heikkeneminen on jäänyt pienemmäksi kuin mitä työ- ja elinkeinoministeriö ja useat suhdanne-ennusteita tekevät tahot vielä syksyllä odottivat, Sinnemäki sanoi.
– Eräät indikaattorit, kuten työpaikkojen ja lomautettujen trendit, osoittivat jopa käänteen merkkejä.