Hämeen Vasemmistoliiton piirihallitus on huolestunut ensi syksynä lakkautettavien peruskoulujen oppilaiden tilanteesta. Hämeessä perusopetusta antavia opinahjoja on lähivuosina entistä vähemmän. Säästöjä tehdään muun muassa siirtämällä alaluokkien oppilaita muihin kouluihin, jolloin syntyy isompia opetusryhmiä.
– Pienestä kyläkoulusta suurempaan siirtyvä oppilas tarvitsee siirtymävaiheessa erityistä tukea sekä opiskelussaan että uuden sosiaalisen verkon luomisessa, toteaa Hämeen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Arja Vahos.
Pikkukoulun toimintakulttuuri, järjestyssäännöt ja sosiaalinen verkosto ovat Vahoksen mukaan aivan toisenlaiset kuin suuremmassa koulussa.
– Lisäksi koulukuljetukseen siirtyminen, uusien aikataulujen ja toimintatapojen oppiminen vaatii voimia. Oppilaan työpäivä oppitunteineen, odotusaikoineen ja koulukuljetuksineen voi venyä lapselle kohtuuttoman pitkäksi.
Kaksi vuotta sitten voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan kuntien velvollisuutena on aiempaa selvemmin järjestää oppilaita tukevia palveluita. Laki velvoittaa kuntia järjestämään ja erityisesti kehittämään peruskoululaisille palveluja niin, että opetustoimi, sosiaali- ja terveydenhuolto tukevat paitsi yksittäistä oppilasta myös muita lapsen kasvatuksesta ja hoidosta vastaavia.
Lakien mukaan toimittava
Vahos muistuttaa, että koulujen oppilashuolto on lakisääteistä toimintaa, jota ohjaavat perusopetuslaki, kansanterveyslaki ja lastensuojelulaki.
– Nämä koulunvaihtotilanteet jos mitkä ovat sellaisia, joissa täyttyy lain edellyttämä erityisen tuen tarve. Laki edellyttää myös huoltajien ja kaikkien lasten kasvatuksesta vastaavien tuen selvittämistä.
Hämeen Vasemmistoliitto edellyttää, että kunnissa seurataan lakkautettavien koulujen oppilaiden sopeutumista suunnitellusti ja tarpeen tullen ryhdytään välittömästi tukitoimiin.