Aimo Ruusunen

Sirpa Puhakka löytää Helsingin tasa-arvo-ohjelmasta hyviä tavoitteita, mutta Pajusen listan nimellä tunnettu palveluverkoston heikentämiseen tähtäävä lakkautuslista kertoo, että työelämä kaupungin työpaikoilla on karumpi.

Kaupungintalolla avoinna oleva tasa-arvonäyttely on Sirpa Puhakan mielestä kiinnostava. Näyttelyssä selviää muun muassa se, että valtaosa näköispatsaista kaupungissa esittää miehiä. Naiset ovat päässeet pääasiassa patsaiden jalustoihin.

Puhakka viittasi näyttelyyn käyttäessään Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron Helsingin kaupunginvaltuuston käsitellessä keskiviikko-iltana kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa vuosille 2009-2011.

Puhakka piti hyvänä tasa-arvosuunnitelman tuloa valtuuston käsittelyyn, mutta kritisoi käsittelyn ajankohtaa.

– Tänään tammikuun 20. päivä olemme hyväksymässä tasa-arvosuunnitelmaa viime vuodelle, kuluvalle ja ensi vuodelle. Kertooko tämä, että ote tasa-arvoasioiden hoidossa on lipsunut? Hyväksymme valtuustossa suunnitelman jälkikäteen vuodelle 2009. Mikä muu suunnitelma voitaisiin hyväksyä näin?

Puhakka edellytti, ettei vastaisuudessa tule päästää tapahtumaan tällaista suunnitteluvirhettä valmisteluaikataulussa, vaan valtuuston on voitava käsitellä tasa-arvosuunnitelma hyvissä ajoin ennen seuraavaa kautta.

ILMOITUS

Virastot eivät veljiä keskenään

Käsitellessään tasa-arvoa palvelujen tuottamisen ja toiminnallisuuden kannalta päätyy Puhakka arvioon, jonka mukaan kaupungin virastoilla näyttää olevan varsin erilainen käsitys sukupuolten tasa-arvosta.

– Monissa virastoissa sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttaminen tuntuu jäävän sivuun, ja sen sijaan tähdätään yleiseen tasa-arvon toteuttamiseen palvelujen tuottamisessa ja tarjonnassa.

Myös konkreettiset toimet sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi vaihtelevat virastosta toiseen. Osa virastoista toimii sukupuolisensitiivisemmin kuin jotkut toiset. Saman virastonkin sisällä näyttää olevan vaihtelua palveluista toiseen siirryttäessä.

Kiitosta Puhakka antaa muutamille virastoille, jotka ovat palvelujen järjestämisessä ottaneet huomioon erityisesti nuoret miehet ja syrjäytyneet miehet. Sen sijaan nuoret tytöt ovat jääneet muutaman maininnan varaan.

– Tyttöjen rooli lienee vieläkin ”kiltin tytön”, ja tästä syystä esimerkiksi syrjäytyminen, aggressiivisuus, koulukiusaaminen, koulupudokkuus ja muut vaikeat asiat liitetään poikiin.

Puhakka katsoo elävän elämän kuitenkin osoittavan, että nämä asiat pitää ottaa jatkossa vahvemmin esiin tyttöjen kohdalla. Jatkossa kannattaisi tarkastella sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista palvelujen tuottamisessa tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten kannalta yli virastorajojen.

Suvaus – edelleen suurimpia haasteita

Sukupuolivaikutusten arviointi – suvaus – ei valtuuston päätöksistä huolimatta ole toteutunut kattavasti sen paremmin kaupungin virastoissa kuin päätöksenteossakaan. Sukupuolten tasa-arvoarvioinnin pitäisi näkyä myös valtuuston päätöksissä, etenkin perusteluteksteissä.

Suvauksen toteuttaminen läpäisyperiaatteella virastoissa on Puhakan mielestä yksi suurimpia tasa-arvohaasteita palvelujen resursoinnissa ja kohdentamisessa seuraavien vuosien aikana.

Tasa-arvo-ohjelman henkilöstöpoliittiset tavoitteet ovat Puhakan mielestä pääsääntöisesti hyviä, mutta Pajusen listan nimellä tunnettu palveluverkoston heikentämiseen tähtäävä lakkautuslista kertoo, että työelämä kaupungin työpaikoilla on karumpi. Lista ei aiheuttaisi toteutuessaan muutoksia vain tiloihin, vaan myös työntekijöille ja palveluihin ylipäänsä.

Jatkuva muutos luo epävarmuutta

– Moni työntekijä kokee, että epävarmuus työpaikoilla on lisääntynyt. Epävarmuus syntyy siitä, että muutosesitykset – kuten Pajusen lista – tulevat ”puskasta”, ennakoimatta. Yhteistoimintasopimuksen mukainen menettely ohitetaan tai hoidetaan pintapuolisesti. Suurta huolta aiheuttaa myös konsernijaoston ohi demokraattisen päätöksenteon tapahtuva vallan käyttö.

– Jatkuva muutos, epävarmuus ja omien vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen omaan työn kulkuun on kaikkein raskainta työntekijöille, ja syö työssä jaksamista.

Vasemmistoliitto pitää Puhakan mukaan tärkeänä, että jatkossa tähän puututaan. Puolue korostaa valtuuston vastuuta, jotta työntekijät kokevat voivansa tehdä työnsä eettisesti ja ammattitaidolla.

– On oltava riittävä määrä ihmisiä, henkilöstöjohtamisen perusteiden on oltava läpinäkyviä, vuoropuhelun johdon, esimiesten ja työntekijöiden välillä on toimittava.

– Työntekijöiden on päästävä sanomaan sanansa työtehtävien kehittämisessä. Nyt tämä ei toimi kuin osittain.

Palkkakehitys turvattava

Sirpa Puhakka muistutti Vasemmistoliiton olleen useaan otteeseen ajamassa eri muodoissa niin sanottua Helsinki-lisää pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoihin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on lisän kannalla edelleen eikä se myöskään hyväksy kuntien palkoista tinkimistä, jota pääministeri Matti Vanhasen johdolla viriteltiin pitkin viime vuotta. Sen sijaan ryhmä pitää tärkeänä, että Helsingin kaupungin ja muiden kuntien palkkakehitys turvataan tulevalla neuvottelukaudella, eikä kuntatyöntekijöillä maksateta valtion heikkoa taloudenpitoa.

Tasa-arvon tila on kaupungin henkilöstön keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan toteutunut Helsingissä hyvin tai tyydyttävästi, ja yli viidenneksen mukaan huonosti.

Työnarvioinnin tulisi Puhakan näkemyksen mukaan ulottua eri toimialojen yli ja sen tulisi mahdollistaa saman palkan saamisen samanarvoisesta työstä.

Esteet pois naisten etenemiseltä

– Kaikkien virastojen on käytävä läpi työnarviointi ja tarkistettava sen mukaisesti myös palkat, Puhakka vaatii.

Selvästi naisenemmistöistä henkilöstöä johtavat Helsingissä useammin miehet kuin naiset. Puhakan mukaan tämä osoittaa, että naisten uralla eteneminen kangertelee.

– Naisten osuutta on lisättävä muun muassa suosimalla tasavertaisessa tilanteessa naishakijoita ja kannustamalla myös työolojärjestelyillä, Sirpa Puhakka edellyttää.