YLE/TV2

Mitä tehdä kun autokaupan kylkiäisenä tulee mies? Kätevä emäntä selvittää.

Hulppeassa galleriatilassa tarjoillaan kuohuviiniä ja tuulihattuja. Salamavalot räiskyvät ja korot kopisevat. Odottavia katseita luodaan kohti katsomoa, jossa esitellään kohta Kätevä emäntä -sketsisarjan uusia jaksoja.

Hienostuneen tunnelman rikkoo harmaaseen villatakkiin pukeutunut nainen, joka selkä lysyssä ja naama mutrussa pälyilee paikallaolijoita. Hän on Ryhtis; yksi Minna Kivelän roolihahmoista.

– Melkein unohtaa, että se on oikeasti tosi kaunis nainen, kommentoi näyttelijä Kaisa Mattila kollegansa olemusta.

Ei hehkeää Annu Valostakaan ole tunnistaa Kätevän emännän reissussa rähjääntyneeksi keikkalääkäriksi. Sarjan naiset ovat monen ikäisiä, näköisiä ja kokoisia, väliin satujen prinsessoja, väliin arjen harmaaksi tallomia.

Valosen ja Mattilan mielestä katsojan on terveellistä nähdä, kuinka erinäköisen samasta naisesta saa meikillä; ihan kamalan tai tosi kauniin. Että pinta on todellakin vain pintaa.

ILMOITUS

– Naiskoomikoita on vähän ehkä sen takia, että naiselle on vaikeaa näyttää rumalta. Samaan aikaan ei voi kuitenkaan laittaa itseään alttiiksi ja miettiä onko joka karva ojennuksessa, pohtii Valonen.

Aiheet löytyvät läheltä

– Ei me olla lähdetty tietoisesti tekemään naishuumoria, sanoo Sirpa Bertling, Kätevän emännän tuottaja ja yksi käsikirjoittajista.

– Me tekijät olemme naisia ja aiheet ovat lähteneen siitä, mikä meitä kiinnostaa. Esimerkiksi sketsi merkkilaukusta. Ei miehille olisi tullut mieleenkään tehdä sellaisesta vitsiä.

– On niin paljon huumoria tekeviä miesporukoita: Kummelia, Lapinlahden lintuja, Julmaa huvia… Tässä huumori kohdistuu naisiin, heille eli meille nauretaan, mutta hyväksyvästi, Annu Valonen sanoo, vaikka vierastaakin naishuumori-sanaa.

Idea sarjasta syntyi aikoinaan Bertlingin työpaikan kahvihuoneessa. Siellä naurettiin naisporukassa omille mokille ja elämälle.

– Vain naiset voivat keskustella samassa keskustelussa vanhusten hoidosta ja ripsiväristä. Se on meidän rikkaus.

Arjesta naisen logiikalla

Sarjan nimi keksittiin myös Sirpa Bertlingin kahvihuoneessa.

– Se kertoo naisesta, arkipäivästä ja jalat maassa olemisesta.

Arkiset huomiot ja tilanteet tuntuvatkin olevan juuri naisten tekemälle huumorille tyypillisiä. Kätevä emäntä istuu marketin kassalla, pitää tyrannimaista komentoa avokonttorissa ja taputtaa palaverissa miestä pyllylle.

– Tapahtumapaikat ovat tuttuja ja arkisia ja samalla universaaleja, kuvailee Kaisa Mattila.

Kun arki potkii päähän ja tietokone tilttaa, Kätevässä emännässä nykynainenkin ottaa loitsut avukseen:

Käyköhön minun käteni

saakohon minun sanani

näihin näyttöruutuloihin...

Ken on kaikkein väsynein?

Sarjan postilaatikolla tapaavat äidit käyvät kovaa kilpailua siitä, kenen synnytys oli vaikein ja kuka on kaikkein väsynein.

– Siis mä oon NIIN poikki!

Yksi on kirjoittanut blogiaan koko yön, toinen kerää rahaa tyttären luokkaretkeä varten – joka on maailmanympärysmatka…

Sarjan tyypit eivät ole tuulesta temmattuja, niitä voi jokainen tunnistaa omasta naapurustostaan, tuttavapiiristään, työyhteisöstään ja itsestään. Viimeksi mainittu kirpaisee, mutta naurattaa silti, ja juuri siksi.

– Mua naurattaa aina sellainen yksinkertainen tapa suhtautua asioihin. Kirkassilmäinen katse, joka ei kauheasti problematisoi. Kätevässä emännässä on aika paljon sellaisia henkilöitä, pohtii Mattila.

– Tämmönen ilmakin, räntää sataa ja Suomessa lama, pakkohan tämä on nähdä jotenkin huumorin kautta, sanoo Annu Valonen.

Naurua pienten puolella

Sokea Reettakin näkee, että edustajakollegoitaan taputteleva ja hevoset karkaa -vitsejä viljelevä kansanedustaja Marita (Annu Valonen) käyttäytyy todella asiattomasti. Seksuaalinen ahdistelu ei ole naurun asia, mutta huumorin avulla asiat näkee selvemmin.

– Meidän tarkoitus on saada ihmiset oivaltamaan asioita, sanoo Sirpa Bertling. Bertlingin mukaan Kätevä emäntä ei naura kenellekään eikä halua pilkata ketään.

– Me olemme aina pienen ihmisen, sen vähempiosaisen puolella.

– Kun katsoo kaikki kahdeksan osaa, ohjelman yhteiskunnallinen ote näkyy selvästi. Olemme sen vanhuksen puolella, joka makaa sairaalassa ja opettajan puolella, joka tekee tärkeää työtään ja yrittää tulla toimeen kaikkien lieveilmiöiden kanssa.

Ei-niin-ihanat naiset

Jos joku vielä kuvittelee sarjan pitävän lystiä miehen kustannuksella, niin siinä erehtyy. Kätevän emännän suurennuslasin alla on useimmiten nainen, eikä paljastuva kuva aina ole kaunis.

– Se on kauhean vapauttavaa, sanoo Annu Valonen.

– Normaalielämässä pitää – ja haluankin käyttäytyä – sosiaalisesti. On mielenkiintoista tutkia hahmoja, jotka ovat täysin epäsosiaalisia ja ikäviä ja tyranneja.

Kaisa Mattila kuvailee näyttelemiään hahmoja nössöiksi, kun hän siviilissä on paljon rohkeampi.

– Nämä kaikki ovat sellaisia peesaajia, pessareita eiku pessaareita, mitä ne on… Hahaha, mitä mä puhun. Näyttelen siis pessaaria…

Naiset osaavat nauraa omille mokilleen. MOT. Silloinkin kun se tulee tallennettua toimittajan nauhurille.

– Onneksi sarjan ohjaaja on mies, niin ei mene koko homma ihan naisen logiikalla.

Kätevä emäntä -sarja alkaa YLE TV2:ssa maanantaina 18.1. klo 20.50.

Kätevä emäntä

Sketsisarjan ensimmäinen kausi esitettiin talvella 2004–2005.

Sarjassa näyttelevät Minna Kivelä, Lotta Lindroos, Kaisa Mattila, Maria Sid ja Annu Valonen. Miesrooleissa ovat Lari Halme ja Jarkko Tiainen.

Sarjan aiemmat osat julkaistaan kevään aikana DVD:llä ja luvassa on myös Kätevä emäntä -kirja.