Punainen ja syntinen Turun Raunistula

Turun Pispalaksikin mainittu Raunistula synnytti suuren määrän taiteilijoita ja poliitikkoja. Työläiskaupunginosa ei ollut vain se tunnettu pimeän pullon noutopaikka.

Julkaistu Kansan Uutisissa 26.3. 2009

– Konrad Lehtimäki Raunistulasta oli ensimmäinen punainen kansanedustaja 1907.

– Otto Wille Kuusinen kutsui Erik Jorpeksen SKP:n perustavaan kokoukseen Moskovaan, Pauli A. Välimäki sanoo.

– Jorpes tuli Raunistulaan Ahvenanmaan Kökarista vuonna 1914. Hän opiskeli lääketiedettä Åbo Akademissa. Jorpes ei ollut vielä valmistunut, kun hän lähti vuonna 1918 puna-armeijan lääkäriksi. Hän päätyi pakolaisena Moskovaan asti, Välimäki kertoo.

Suomeen palattuaan lääketieteen kandidaatti oli maassa etsintäkuulutettu. Kökarilaiset piilottelivat häntä kotisaarellaan. Jorpes valmistui lääkäriksi Ruotsissa.

ILMOITUS

– Jorpes oli keksinyt verenhyytymistä estävän hepariinin. Hän oli vahvasti ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, Välimäki tietää.

Vuoden 1945 Nobelin veivät kuitenkin penisilliinin kehittäjät Alexander Fleming ja Chain Florey.

Oopperaa
ja kuplettia

Pidetty kuplettilaulaja Rafael Ramstedt oli Raunistulan poikia. Samoin oopperalaulaja Matti Kastu, joka niitti mainetta muutettuaan Ruotsiin. Kastun isä oli samannimisen raunistulalaisleipomon omistaja.

Tampereen Työväenteatterissa myöhemmin mainetta niittänyt näyttelijä Eero Roine saatteli teatteriavustaja Sylvi Rauniota ahkerasti tämän kotiin Raunistulaan. Avioparille syntyi Raunistulassa kaksi lasta Olavi ja Eila.

Kohtalokkaan naisen rooleista tunnettu elokuvanäyttelijä Kirsti Hurme on myös Raunistulan tyttöjä. Hän on esiintynyt mm. Tauno Palon vastanayttelijänä.

Kuvataiteilijoita Raunistula poiki runsaasti kuten Armas Lehtimäen, Toivo Vainion ja Helge Monten.

Raunistulan koulun luokkakuvassa poseeraa SKDL:n tuleva kansanedustaja Ensio Laine. Kun Laineen ryhmätoveri Anna-Liisa Jokinen aikanaan muutti Pöytyältä Turkuun työn perään, ensimmäinen kortteeri löytyi Raunistulasta.

Viinaa ja
tyttötaloja

– Tuomen Erkki oli boheemi taiteilija. Kun Raunistulaan tuli uusi poliisi, Erkki ryhtyi oppaaksi ja kuljetti viranhaltijaa ympäriinsä. Poliisi kyseli, että missäs sitä viinaa myydään. Kun tultiin rukoushuoneen kohdalle Erkki sanoi, että kaikkialta muualta, mutta ei täältä, Välimäki kertoo.

Ehkä tunnetuin viinanmyyntipaikka oli Ruukkujen tasanko, josta pullon saattoi ostaa ainakin vielä 1970-luvulla. Nimensä se oli saanut Raunistulan kioskin takana olevasta pienestä aukiosta.

– Tyttöpaikkoja olivat aikanaan Honolulu ja Nousevan auringon talo.

– 1930-luvulla Raunistulassa oli rauhatonta.

Sotien jälkeenkin Raunistula säilytti huonon maineensa. Välimäki kertoo, että vielä 1950-60-lukujenkin taitteessa tapahtui traaginen väkivallanteko. Kaksi nuorta miestä oli havainnut vanhemman vastaantulijan povessa pullottavan pullon ja alkoivat tehdä siitä kauppaa. Vanhempi mies pisti toisen nuorukaisista puukolla kuoliaaksi.

– Vainajalta jäi neljä pientä lasta.

– Nuorisotyö vaikutti, että eivät sentään kaikki linnaan joutuneet. Raunistulassa toimi urheiluseuroja, Nuorisoliiton osasto, pioneerit ja partio. Niiden merkitys oli suuri, Välimäki toteaa.

Raunistulan Demokraattisten Nuorten tanhuryhmän pohjalle perustettiin suurta suosiota niittänyt kansantanssi- ja lauluyhtye Turun Kiikurit.

Tuomioita ja
armahduksia

Luokkasodan jälkimainingit koskivat kovalla kädellä punaista Raunistulaa. Muiden joukossa kuolemaan tuomittiin kirjailija Konrad Lehtimäki.

– Lehtimäki sai kuolemantuomion, vaikka hän ei osallistunut sotatoimiin. Hänet saatiin kiinni Vahdolla. Hän oli työskennellyt toimittajana Kansan Lehdessä Tampereella. Tuomio kuitenkin peruttiin, koska joukko johtavia taiteilijoita anoi armahdusta.

– Vetoomuksen olivat allekirjoittaneet mm. Eino Leino, Juhani Aho ja Ilmari Kianto.

– Lehtimäkeä pidetään Suomen ensimmäisenä scifi-kirjailijana. Hänen pääteoksensa on Ylös helvetistä.

Ennen luokkasotaa Lehtimäki toimi kansanedustajana. Konrad Lehtimäen veli Verner oli Tampereen taistelujen punaisten päällikkö Hugo Salmelan kuoltua.

Osuuskauppa- ja
työväenliikettä

Raunistulalaiset olivat kuulleet maailmalta osuuskauppaliikkeestä. Hekin päättivät ostaa yhdessä tavaroita, jolloin hinta saatiin tingittyä alhaisemmaksi.

Ongelmaksi nousi, että tavaroille ei ollut jako- ja säilytyspaikkaa. Raunistulalaiset kokoontuivat Maarian VPK:n talolle 20.1. 1901 ja perustivat Suomen ensimmäisen osuuskaupan, Wähäwäkisten Osuusliikkeen.

Sotien jälkeen Raunistula säilytti selvästi vasemmistolaisen leimansa.

– Vaaleissa SKDL sai yli puolet äänistä. SKP:n osastoja oli kaksi, Välimäki kuvaa.

– Kun Raunistulasta lähti oma vappukulkue 1950-luvulla, siinä oli noin 200 ihmistä.

Välimäki on toimittanut yhdessä Sirkka Rantasen kanssa teoksen Rakas Raunistula – Muistoja sinusta. Se kertoo syvän traagisia, lapsuuden lämpimiä ja eriskummallisia tositarinoita.

Välimäen mukaan alkoi olla viimeiset hetket saada talteen tärkeitä osia työläiskaupunginosan historiasta. Teoksen laatimiseen on osallistunut yli 40 kirjoittajaa.